Joulukalenteri - 4. luukku

Hyvä lukijani.

Istun Musiikkitalossa. Sibelius-Akatemian opiskelijat laulavat parhaillaan Maa on niin kaunis Aarre Joutsenvirran johdolla aulassa. Se on pitkä perinne Sibiksessä.

Joulunajalla on taipumus hiipiä pikkuhiljaa arkeen. Eilen kotiin tultuani Venla soitti sellolla joululauluja,  ja se sai itsenikin hyräilemään mukana (kunnes tyttäreni Oo pliis hiljaa, isä! katkaisi hyrinäni).

Myös tämä aamu alkoi jouluisissa tunnelmissa. Lastenhuoneesta kuului kirkas pojan ääni:

Isä, me leivotaan tänään päiväkodissa pipareita! Missä mun tonttulakki on?

Talvikamppeet päälle, päähän tonttulakki ja pulkan eteen Sutonen vetämään. Koira (Alaskan malamuutti) on äkkitalven johdosta onnesta sekaisin. Se veti Johanneksen pulkalla päiväkotiin ihan hirvittävällä laukalla - mitä nyt välillä rojahti kellimään lumeen. En ihmettele yhtään, että se sai aikoinaan lähtöpassit vetovaljakon johtajan pestistä Norjassa...

No, eilen sattui vähän ikävämpääkin, kun meille poikenneelle kummitytölle nousi illalla kuume.

Onneksi kummityttö ja hänen isänsä pystyivät jäämään meille yökylään ja toivottavasti pieni potilas voi tänään jo paremmin. Talveen tietysti kuuluu nämä flunssatkin.

Susi ja Pasi

Aamulla levottoman koiran lenkityksen jälkeen suunnistin töihin. Tänään on taas tällainen silppupäivä. Hain viime torstailta jääneet konferenssiesityksen kamat Taideteollisesta korkeakoulusta mukaani. Nyt raahaan loppupäivän sinistä Ikean kassia pitkin kaupunkia.

Ei olisi tullut Pasista logistiikkainsinööriä, ei.

Lumi tuunasi Musiikkitalon sisäänkäynnin

Joulu alkaa pikkuhiljaa näkyä myös katukuvassa. Aleksanterinkatu sai valonsa jo viikko sitten ja joulukuusiakin on ilmaantunut eri puolillle. Tuijotin viime torstaina konferenssin illallispöydästä käsin myrsksyssä huojuvaa Senaatintorin jättikuusta.

Mutta kuusia löytyy toki muualtakin. Tänä aamuna silmiini pisti Koskelan raitiovaunuhallien sisäpihalla loistava joulukuusi.

***

Musiikkitalon edustalla oleva hauki lienee niellyt lunta jo hehtolitroittain.

Aivan kuin lunta nielevä hauki sanoisi: Antaa sataa vaan, tänne mahtuu!

Talvi tekee minuun vaikutuksen aina yllättävissä paikoissa.

Vaikkapa tänä aamuna Musiikkitalon seinässä.

Talvinen fontti Musiikkitalon seinässä