Kaleidoskooppielämää - työn silppuuntumisesta
Kesällä ystävä oli ostanut lapselleen Linnanmäeltä kaleidoskoopin. Kokeilin, millainen valokuva sen läpiotettuna tulisi.
Kamera sattui pöydällä lojuneeseen äänirautaan. Hypnoottinen lelu tuo kaleidoskooppi - ja miksei äänirautakin.
***
Säveltäjän työ on kaleidoskoopin kuvan tavoin sinänsä kiehtovaa, mutta helposti muuntuvaa, pirstaleista ja hankalasti hahmotettavaa.
Työn silppuuntumisesta puhutaan paljon. Tämä työ on helposti silppua, ellei pidä varaansa.
Olen ratkaissut asian siten, että laitan sävellystyön ajoittain kaiken edelle. Muut, lähinnä juoksevat asiat yksinkertaisesti saavat odottaa silloin vuoroaan.
***
Tein viimeisiä hienosäätöjä musiikkiin vielä tänään. Muutoksia tehdessä täytyy muistaa siirtää muutokset stemmojen lisäksi myös partituuriin.
Epäselvyydet nuottimateriaalissa kuluttavat nimittäin turhaan harjoitusaikaa - ja muusikoiden hermoja.
Viiden minuutin kappaleen sävellystyö vei aikaa noin puolitoista kuukautta. Partituurin puhtaaksikirjoittaminen, oikolukeminen, muutokset ja stemmojen teko vei sen lisäksi noin viikon verran täysiä päiviä.
Muutoksia nuotteihin tehdään usein vielä harjoitusten aikana. Useimmiten muutetaan dynamiikkoja (äänenvoimakkuutta) halutun balanssin löytämiseksi. Nämä muutokset usein siirtyvät myös pysyvästi nuotteihin.
Monet säveltäjät tekevät muutoksia musiikkiinsa myös kantaesityksen jälkeen, ja samasta kappaleesta saattaa aikaa myöten syntyä useita paranneltuja versioita.
Sävellysprosessi voi siis oikeastaan kestää useita vuosia.
Eräs paraatiesimerkki runsaasti muutoksia partituuriin tehneistä säveltäjistä on säveltäjä Gustav Mahler (1860–1911), joka saattoi parannella orkestraatiota loputtomiin ja tehdä korjauksia musiikkiin lähes neuroottisesti.
***
Tänään edessä on vielä kirjallisen työn suunnitelman rajaaminen (toivottavasti lopullisesti). Valmista tekstiä on noin 50 sivua, mutta rajaaminen leikkaa tuosta määrästä ainakin kolmanneksen. Mutta siitä viis. Pääasia, että pääsisin kirjoittamaan sitä eteenpäin entistä kirkkaimmin ajatuksin.
Työpöydällä odottaa juoksevien asioiden suma, jota en ehkä pysty millään syyllä lykkäämään eteenpäin. Roikkumaan jääneitä apurahaselvityksiä, pari pientä taiteellisen tutkimuksen raporttia, erään taltioinnin hankkimista, lähdemateriaalin penkomista kirjalliseen työhön liittyen, verokortin ja sopimusten (erittäin myöhässä) lähettämistä. Nämä roikkumaan jääneet työtehtävät alkavat nopeasti ahdistaa ja saada suhteettomia mittakaavoja...
Minä olen huono kaleidoskooppi. En osaa jakaa yhtäaikaa voimiani ja huomiota juoksevien asioiden ja taiteellisen työskentelyn välillä ja olla pirstaleina siellä-täällä.
Siksi joskus keskityn säveltämiseen ja olen hieman hankalasti tavoitettavissa - ja joskus taas ärsyttävän aktiivinen.





Kommentit
Lähetä kommentti