Säveltäjän leipä

Kirjoitus on julkaistu alunperin 30.9.2021 englanniksi Finnish Music Quarterlyssa.

 

Aloitin sävellysopintoni Sibelius-Akatemiassa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Minulle kerrottiin, että taidemusiikin säveltäjän leipä koostuisi pääasiassa kolmesta osasta: apurahoista, sävellystilauspalkkioista ja tekijänoikeustuloista. Näitä tuloja pystyisi tarvittaessa täydentämään opetus- tai asiantuntijatehtävillä. 

 


Todellisuus näyttäytyi nopeasti toisenlaisena. Tekijänoikeustulojen osuus väheni taidemusiikin säveltäjien tulonmuodostuksesta merkittävästi vuonna 1996, kun Teosto ry luopui genrepohjaisesta tilityksestä. Siinä partituuripohjainen taidemusiikki oli aiemmin saanut eräänlaisen kerroinjärjestelmän ansiosta muita musiikinlajeja suuremman tilityksen. Tämä oli alkupiste säveltäjän toimeentulon murrokselle. 
 

Toinen toimeentuloon vaikuttava seikka oli samoihin aikoihin kasvunsa aloittanut säveltäjien määrä. Kun 1990-luvun puolivälissä Suomen Säveltäjät ry:ssä oli noin 110 jäsentä, jäsenmäärä oli vuoden 2021 alussa 235. Tämä seikka lisäsi tuntuvasti kilpailua apurahoista ja sävellystilauksista. Toisaalta ala on tämän myötä kasvanut. Nykymusiikin näkyvyys, kansainvälistyminen, sävellystilausten määrä ja yrittäjätoiminta on lisääntynyt. Muuttunut tilanne on synnyttänyt aivan uudenlaisia säveltäjien toimintakulttuureita Suomeen: omia yhtyeitä, festivaaleja ja kustantamoja.

 

Freelancer, yrittäjä, apurahataiteilija vai palkansaaja?

 

Säveltäjän työ on rakenteellisesti vaikeasti määritettävissä. Jos katson omaa parikymmenvuotista uraani säveltäjänä, se muistuttaa värikkyydeltään mummolan räsymattoa: Olen ollut apurahataiteilija, freelancer, yrittäjä, ammatinharjoittaja, palkansaaja, työnantaja ja viranhaltija. Välillä olen ollut tätä kaikkea limittäin. Tämän vuoksi olen tarvinnut työssäni paljon ennakointia sekä hallinnollista että juridista apua selvitäkseni monista työni rahoitukseen liittyvistä erityiskysymyksistä. 

 

Säveltäjän työn lisäksi olen pitänyt ovea auki myös muihin lähellä oleviin ammatteihin: Olen opettanut sävellystä, soittanut huilua, tehnyt tutkimusta, johtanut orkesteria, tehnyt lukuisia erilaisia asiantuntijatehtäviä, musiikkitoimittajan töitä ja luotsannut festivaalia. Toimin lisäksi opiskeluaikana toimistoapulaisena Suomen Säveltäjissä. Näissä kaikissa töissä säveltäjän koulutuksesta on ollut huomattavaa etua.

 

Tämä monipuolinen työnkuvani johtuu toisaalta temperamentistani, mutta myös taustastani. Minulla ei ole ollut perheenisänä koskaan varaa heittäytyä työurallani pelkästään yhden kortin varaan. Työelämään siirtyessäni huomasin, ettei lähes mistään tuloistani kertynyt esimerkiksi eläkettä eikä sairaus- tai työttömyysturvaa. Tämä asia on onneksi 2000-luvun mittaan hieman parantunut, mutta esimerkiksi nyt korona-aikana moni yllättäen työttömäksi jäänyt taiteilija tipahti edelleen kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen läpi.

 

Kun seuraan kollegoiden työtä, ei työnkuvani kuitenkaan juuri poikkea muista. Painotukset voivat vaihdella, mutta lähes kaikki ammattimaiset kollegani tekevät välillä myös muuta kuin säveltävät. Syynä ei aina ole taloudellinen pakko, vaan myös se seikka, että säveltäjän työ on luonteeltaan hyvin yksinäistä ja moni meistä kaipaa yhteisöjä ympärilleen. Samoin moni tuntee lähes velvollisuudekseen antaa kertynyttä asiantuntemustaan oman alan käyttöön esimerkiksi erilaisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä.


Myös taitelija-apurahan ostovoima on heikentynyt merkittävästi: 1970-luvulla taiteilija-apurahan ostovoima oli lähellä palkansaajien mediaania. Vuonna 2015 apurahan ostovoima oli enää puolet palkansaajien ansioista.

 

Säveltäjien toimeentulo tulevaisuudessa

 

Työskentelyapuraha tulee tulevaisuudessakin olemaan säveltäjän keskeisin toimeentulon lähde. Se on ainoa keino turvata pitkäjänteinen, ammattimainen syventyminen sävellystyöhön. Apurahajärjestelmän tulevaisuudesta on viime vuosina keskusteltu eri yhteyksissä. Sen tilalle on esitetty muun muassa taiteilijapalkkajärjestelmää. Siinä nykyisen rahoituksen verovapaus poistuisi ja tilalle syntyisi työsuhteinen tai yrittäjäperusteinen taiteilijarahoitusmalli. Tämän mallin toteutuminen siten, että nykyisen apurahajärjestelmän teho säilytettäisiin, vaatisi kuitenkin huomattavaa lisäpanostusta taiteen rahoitukseen. Tähän lisäpanostukseen ei ole valtion osalta minkäänlaisia viitteitä toistaiseksi olemassa. Suoran taiteilijarahoituksen näkökulmasta 1990-luvun laman jälkeinen taidepolitiikka on epäonnistunut. Alan kasvuun ei ole pystytty vastaamaan julkisen rahoituksen kasvulla. Myös taitelija-apurahan ostovoima on heikentynyt merkittävästi: 1970-luvulla taiteilija-apurahan ostovoima oli lähellä palkansaajien mediaania. Vuonna 2015 apurahan ostovoima oli enää puolet palkansaajien ansioiden mediaanista.[1] Tällä seikalla on ollut suuri vaikutus säveltäjien toimeentuloon ja työnkuvaan. 

 

Jos tarkastelemme realistisesti päätoimisten säveltäjien toimeentulon lähitulevaisuutta, ainoa sektori, jossa voidaan olettaa merkittävää kasvua, on yksityisten säätiöiden rahoitus sekä sävellystilauspalkkioiden neuvotteleminen koulutusta ja työmäärää vastaavaksi. Tämän lisäksi toimeentulon kasvua voisi saada suorasta yksityisestä rahoituksesta, esimerkkinä joukkorahoitus. Myös taidemusiikin vientiä ja sen rahoitusta tulee vahvistaa. Taidemusiikin säveltäjien tekijänoikeustulojen merkittävä kasvu tapahtuu tulevaisuudessakin Suomen ulkopuolella.

 

Säveltäjien toimeentulo, taiteen itseisarvon tunnustaminen, tasa-arvo ja tulevaisuuden säveltäjätoiminta kytkeytyvät toisiinsa. On tärkeää pohtia, kuinka saisimme alamme sisällä otettua yhä paremmin huomioon erilaiset tekijäprofiilit ja taiteelliset suuntaukset. Tämä vaatii avointa keskustelua säveltäjien toimeentulosta, julkisen rahoituksen kriteereistä sekä taiteellisten arvojen yhä kasvavasta diversiteetistä. 

 

Pasi Lyytikäinen

säveltäjä

 

 



[1]https://taiteilijalehti.fi/taike-esittaa-sataa-uutta-taiteilija-apurahaa-ja-apurahan-korottamista

Kommentit

  1. Pitkiä apurahoja saavan säveltäjän pitäisi säveltää eikä häslätä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit