Aamu

Verhon siilaama valo herättää minut.

Avaan silmäni ja kuulen lasten äänet alakerrasta.  Onkohan tuo riita vai leikkiä?

Kahvia mutteripannusta. Aamupalaa. Aikaa selata aamun lehteä, kunnes koira tökkäisee märällä kuonollaan. Se tahtoo ulos.

Helle jo. Eläkeläiset kylpytakeissaan menossa rannalle.

Hiekkapilvi varjoineen pyörähtää ääneti rannalta kadulle.

Kuumuuden kiusaama koira kellii varjopaikassa. Se jahtaa häntäänsä ja yrittää joka kadunkulmasta kotiin.

Ja jos sataa, mitä sitten? Sadepäivänä kesän voi aistia äänistä kadun. Löytää ajatuksen sieltä, minne helteellä ei eksy.