Matkasäveltämö

Matkasäveltämö

Kirjoitan tätä matkalla musiikkitaloon. Aamu venyi, kun hain kuitteja verotusta varten työhuoneelta. Tuollaiseen pieneen koukkaukseen menee harmillisen paljon aikaa. Oopperaa arjessa II:n sävellystyö ei ole edennyt aikataulussa ja se sekä ärsyttää minua että tekee hieman levottomaksi. Tämä on ollut hyvä sävellysviikko, vaikka ”valmista” materiaalia syntyikin kohtalaisen vähän. Sain ratkaistua muutaman nuotintamiseen liittyvän ongelman ja muutenkin musiikin ja performanssin kuvaustapa selkiintyi minulle. Usein, kun jonkin tällaisen kysymyksen saa ratkaistua, tulee sellainen olo, että tämähän on ihan yksinkertainen asia, miksi sen miettimiseen kului taas niin paljon aikaa.

Sain vihdoin tilaamani lisävarusteet ja ohjelmat uuteen läppäriini. No ok, kuulokkeet puuttuvat. Nyt mulla on valmius säveltää oikeastaan missä tahansa.

Tärkein lisävarustus on pieni Akain kahden oktaavin pieni pianokoskettimisto, joka mahtuu mukaan läppärilaukkuun. Tietokoneessani on Finale 2012 -nuotinnusohjelma, joka on säveltäjälle vähän sama kuin tekstinkäsittelyohjelma kirjailijalle.

Tämä säveltäjän "liikkuva toimisto" helpottaa työtäni runsaasti. Silppuiset työpäivät eivät ole enää ihan niin iso ongelma, kuin aiemmin. Tai siis näin haluan kuvitella.

Tekniikka on muutamassa vuosikymmenessä huikeasti myös meidän alalla. Mieleeni tuli Aarre Merikannon lausahdus 50-luvulta. Hän ihasteli kuinka mullistava keksintö säveltäjälle "on tämä nykyajan tuššikynä".