Onko meillä malttia sivistyä?

Hyvä lukijani,

Urho Kekkonen kysyi vuonna 1952 ilmestyneessä kirjassaan: "Onko meillä malttia vaurastua?" 

Kysymys oli aikoinaan ajankohtainen. Vuotta 1952 vaalitaan edelleen historiassamme jälleenrakennuksen läpimurtovuotena, jolloin viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon ja Suomessa pidettiin olympialaiset, jotka olivat maailmansodan vuoksi vuonna 1940 peruuntuneet. Välittömistä jälleenrakennustoimista siirryttiin nopeasti hyvinvointi-Suomen rakennustyöhön.

Syntyi kansainvälisestikin katsoen huikea menestystarina: maailmanhistorian perspektiivissä erittäin nopea nousu agraariyhteiskunnasta menestyneeksi eurooppalaiseksi sivistysvaltioksi.

Vaurautta kerättiin, jotta meillä olisi varaa sivistyä. Heti kun kynnelle kyettiin, perustettiin muun muassa koko maan kattava yliopistoverkosto, kulttuurilaitosten ja -oppilaitosten verkosto sekä peruskoulujärjestelmä, ihan vain muutamia mainitakseni.

Satsauksia sivistykseen ei koettu viheliäisinä kuluerinä vaan päämääränä. Sivistys käsitettiin hyvinvoinnin kivijalkana.

Suomalaisen sivistyksen varhainen työkalu: Juhani Ahon kirjoituskone




























'Sivistys' kuulostaa sanana menneen maailman horinoilta. Sille on käynyt kuten monille muille käsitteille. Se on latautunut puisevilla mielikuvilla:

Sivistys on se tosikko kansakoulunopettaja joka laulatti silmät kiiluen maakuntalauluja. Sivistys on se höpöjä puhuva, puuta halaava kukkahattutäti. Sivistys on elämän ankeuttaja, joka ottaa Tex Willerin kädestä ja vaihtaa tilalle Rilken runot.

Sivistys näyttää pönäkältä sivistystoimenjohtajalta. Sivistys kuulostaa yhteiskoulun rehtorin kevätpuheelta. Sivistys haisee kansalaisopiston naisvoimistelijoiden esitykseltä ja niin edelleen.

Älkää antako mielikuvien pettää!

Sivistys antaa rohkeutta olla utelias.
Sivistyksen piirissä voi olla turvallisesti eri mieltä, toisin sanoen, sivistynyt keskusteluun ja demokratiaan pohjautuva vuorovaikutus takaa yhteiskuntarauhan. 
Sivistys lohduttaa. 
Sivistys ilahduttaa. 
Sivistys pysäyttää ajattelemaan.
Sivistys auttaa ymmärtämään, miksi heikompaa kannattaa puolustaa. 
Sivistys löytää ratkaisun tauteihisi. 
Sivistys auttaa ymmärtämään kuka olet. 
Sivistys nostaa sinut katuojasta. 
Sivistys tekee sinusta ihmisen.
Sivistys tekee valtiosta sivistysvaltion.

Sivistynyt Sutonen.


Sivistys ei toteudu mahtikäskyillä. Sivistys ei lisäänny, kun siltä leikataan resursseja. Sivistys ei itsessään välittömästi "tuota" mitään, vaan se on ihmisyyden päämäärä, jota varten me teemme työtä ja keräämme vaurautta.

On oikeastaan herttaisen yhdentekevää, millaisille taloudellisille arvoille yhteiskuntamme perustuu. Maailma ja rakenteet muuttuvat ja mielestäni Suomen on hyvä muuttua mukana.

Mutta muutosten keskellä meidän täytyy kysyä itseltämme: Onko meillä enää malttia sivistyä?








Kommentit

  1. Olisi kiva jos sivistys oli muutama kirja, muutama levy ja muutama taulu, jotka opetella tuntemaan, mutta ei. Sivistys on elämän pituinen prosessi, johon kuuluu niin "matala" kuin "korkea" kulttuuri.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit