Avoin kiitoskirje Helsingin yliopistolle

Hyvä lukijani,

säveltäjien on tänään aika kiittää Helsingin yliopistoa. Vuonna 1640, keskellä 30-vuotista sotaa, Suomeen perustettiin Turun Akatemia, Helsingin yliopiston edeltäjä. Samalla ylioppilaille alettiin antaa musiikinopetusta, aluksi katedraalikoulun opettajien voimin. Musiikinopettajan oppituolia ovat sittemmin pitäneet hallussaan vuosisadasta toiseen maineikkaat säveltäjät, muun muassa Maamme-laulun säveltäjä Fredrick Pacius, Richard Faltin, Robert Kajanus, Jean Sibelius — joka hävisi varsinaisen virantäytön muuten Kajanukselle — Leevi Madetoja, Eino Linnala, Erkki Salmenhaara, Kalevi Aho ja tähän päivään saakka Harri Vuori ja Harri Suilamo.

Fredrick Pacius, Maamme-laulun säveltäjä ja yliopiston musiikinopettaja


Nyt, vuonna 2016, ajat ovat niin huonot, että Helsingin yliopisto on päättänyt lakkauttaa tuon musiikinopettajan tehtävän. Molemmat nykyiset lehtorit on irtisanottu tehtävistään tänä aamuna.

Kiitän lämpimästi ammattikuntani puolesta Helsingin yliopisto, että teillä oli resursseja palkata säveltäjiä musiikinteorian opettajaksi 376 vuoden ajan.

Ymmärän toki, että ajat ovat nyt paljon vaikeammat kuin esimerkiksi 30-vuotisen sodan, ison vihan, pikku vihan, lukemattomien nälkävuosien ja rajakahinoiden, Suomen sodan, Turkin sodan, kansalaissodan, 30-luvun lamakauden, talvi- ja jatkosodan, öljykriisin ja 90-luvun laman aikana.

Kuulin myös, että vuonna 1707 perustettu yliopiston piirustuslaitos lakkautetaan, samoin lakkautetaan Japanin kielen ja kulttuurin professuuri. Lisäksi käsityötieteen taitoaineiden sisältöjä ollaan ajamassa alas ja sulauttamassa osaksi kasvatustiedettä.

"On maamme köyhä", sanotaan Maamme-laulussakin.

***

Rakas Helsingin yliopisto,

tilasit minulta Promootiokantaatin vuoden 2007 Filosofisen tiedekunnan promootioon. Minulla oli ilo ja kunnia säveltää teos kahdelle solistille ja orkesterille. Tunsin todellista ylpeyttä, että Helsingin yliopisto — sivistysyliopisto — osoittaa huomiota säveltäjäkunnalle.

Sitten kun teillä on taas varaa sivistykseen, niin ammattikuntamme ja promootiokantaattinikin on jälleen käytössänne. Sitä odotellessa voitte vihellellä vaikkapa Irwin Goodmanin teosta Raha ratkaisee.

Vielä kerran: lämmin kiitos vuosista 1640—2016.

Parempia aikoja odotellen,

Pasi Lyytikäinen, säveltäjä


Korjaus tekstiin 29.4.2016, klo 18.17: Poistettu: Ilmari Krohn (hän oli musiikkitieteen ylimääräinen professori, ei yliopiston musiikinopettaja). Lisätty: säveltäjä Eino Linnala, joka oli myös yliopiston musiikinopettaja.

Lisäys tekstiin 29.4.2016, klo 19.46: Samalla ylioppilaille alettiin antaa musiikinopetusta, aluksi katedraalikoulun opettajien voimin. 








Kommentit

  1. Konsultti ei olisi mennen tullen kävellyt Edwin Linkomiehen yli. - Suomen kaikki yliopistot ovat omasta vapaasta tahdostaan muuttuneet ("kehittyneet") konsulttikorkeakoluiksi. Ulkopuoliset voimat ovat päässeet sisään, ja nyt ne pistävät kaiken uusiksi. Uudistus seuraa toistaan; konsultit vievät rahat, ja summat on päätetty pitää salassa. 1970-luvun tutkinnonuudistuksen pääasiallinen tarkoitus oli riistää Helsingin yliopistolta autonomia.

    VastaaPoista
  2. Suomalaisilla on niin paha kompleksi rahasta, että se halutaan näkemmä kaikin keinoin pitää poissa. Ei raha tule paikkaan, jossa sivistys ajetaan näin hävyttömin päätöksin alas.

    VastaaPoista
  3. Suomella on varaa antaa veroparatiisiyhtiöiden mellastaa Suomessa ja kiertää valtionveroja törkeällä "konserniavustus" -konseptilla miljardeja ohi verottajan Jerseyn, Cayman, Panama, Luxemburg jne veroparatiiseihin. Tällaisia yrityksiä ovat Attendo, Esperit,Orlando, Terveystalo, Mehiläinen, Lindorff, Intrum Justitia jne jne....MEILLÄ EI OLE SIIS VARAA YLLÄPITÄÄ YHTÄ MAAMME YLPEYTTÄ - HELSINGIN YLIOPISTOA JA SEN KAIKKIA TIETEEN JA TAITEEN ALOJA, MUTTA MEILLÄ ON VARAA HALLITUKSEN MIELESTÄ ANTAA TÖRKEÄN, KYMMENIEN MILJARDIEN VERONKIERRON JATKUA - MIKÄ "PARASTA" NE AIKOVAT VIELÄ SÄÄTÄÄ LAIN, JOSSA TAUSTALLA OLEVAT IHMISET VOIDAAN SALATA! Tulkaa mukaan esim. Velallisten Tuki -Facebook ryhmään. Tehdään porukkalla loppu tästä mielettömyydestä.

    VastaaPoista
  4. Pöyristyttävää. Tällaista ei voi perustella edes sanomalla 'sori siitä.'

    Raha seuraa perässä, kun tehdään päätöksiä, jotka ovat oikeita ja järkeviä. Sellaista on se, kun oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita; resurssit ja sivistys ovat tässä ne mielekkäät mittarit. Raha ei sitä ole, eikä voikaan olla. Se on vaihdon väline, hyvä renki siinä ettei tarvitse bussimatkaansa matkaa perunasäkillä, mutta kuten taas näemme, karmean huono isäntä. Sen käyttäminen päätöksenteon kriteerinä on kuin kilpa-autoilua tuijottamalla vain minne nopeusmittarin neula osoittaa. Ei auto kisoja voita, vaikka kaksin käsin sitä neulaa vääntäisi.

    Tällainen sikailu ei kuulu siihen Suomeen, josta kukaan järkevä ihminen voi olla ylpeä.

    VastaaPoista
  5. Joka kuukausi me veronmaksajat lahjoitamme 20 milj. € Talvivaaran p-kakaivoon. Siis joka KUUKAUSI.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka kuukausi me veronmaksajat kylvämme 80 miljoonaa € "kehitysapuna" ympäri maailmaa. Siis JOKA IKINEN KUUKAUSI! Onhan meillä varaa.

      Joka kuukausi me veronmaksajat "lahjoitamme" 42 miljoonaa € Vero-Ylelle vasemmistopropagandan tuottamiseen. Joka ikinen KUUKAUSI! Onhan meillä varaa!

      Poista
    2. Eli köyhyyden poistaminen ja riippumaton media eivät ole yhden maailman rikkaimmista maista rtujen mukaista. Tietääkseni maat joissa näistä asioista ei huolehdita eivät nauti mm. Demokraattisesta päätöksenteosta eivätkä ole millään mittareilla hyvinvointivaltioita.

      Poista
  6. Tästä ei kehtaa kertoa ulkomailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, myohaista, Tomi - taalla Kanada! Katsoin juuri Michael Mooren filmia, joka ylistaa Suomen koulusysteemia, ainakin siella alkupaassa. On perin surullista ja huolestuttavaa kuulla etta korkeamman opin puolella on tehty nain.

      Poista
  7. Ottamatta kantaa juuri tässä kirjoituksessa mainittuihin oppituoleihin, haluan todeta, että ajat muuttuvat ja uusia aloja tulee vanhojen tilalle. Kaikkea vanhaa ei voida säilyttää vain sillä perusteella että se on vanhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tietysti totta. Mutta kyllä musiikilla ja säveltämisellä on melko helppo nähdä arvoa tänäkin päivänä.

      Poista
  8. Typerää ja surullista, mihin me ajaudumme tämän hallituksen johdolla.

    VastaaPoista
  9. Maan hallitus ei lopettanut noita virkoja, vaan yliopisto.

    VastaaPoista
  10. Järkyttynyt sydänjuuriani myöten. Olis kaukonäköbrilleille taas kysyntää.

    VastaaPoista
  11. "Maan hallitus ei lopettanut noita virkoja, vaan yliopisto."
    Kuka on yliopisto tässä asiassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virat lakkautettiin 31.12.2009. Vuodesta 2010 yliopistoissa on vain työsuhteisia toimia. Toimenhaltija lienee helpompi irtisanoa kuin virkamies.

      Poista
    2. Nimenomaan sen takia yliopistouudistuksessa muutettiin virat työsuhteisiksi tehtäviksi, että henkilökuntaa olisi helpompi irtisanoa. Kyllähän sen tyhmempikin tajusi. Mutta minkäs teit kun suostumus pakotettiin allekirjoittamaan.

      Poista
  12. Sibishän voisi ottaa nuo oikeat säveltäjät suojiinsa ja vastaavasti yliopistoväki voisi palata Akatemiasta omalle tontilleen?

    VastaaPoista
  13. Olen todella pahoillani Pasi. Voimia! Hieno kirjoitus kyllä.

    VastaaPoista
  14. Sinänsä vähän hassu kannari kun HYn musiikinopettajan oppituoli on perustettu aikana jolloin esimerkiksi Sibelius-akatemiaa ei ollut olemassa. Samoin piirustuksen open kanssa. Juuri tuollaisten tipoittaisten postien lakkauttaminen onkin ihan järkevää, erityisesti kun käytettävissä on laajemmat oppimahdollisuudet alle kilsan päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä huolestuttavasti haiskahtaa se, että myös yliopiston tutkinnon pitää sisältää vain "ammattiaineita" ja yliopiston tehtävissä laajempi sivistäminen on jäämässä pois. Kun 90-luvulla ammattikorkeakoulut brändäsivät itseään "oikeiksi" korkeakouluiksi, nyt näköjään Helsingin yliopisto on menossa toiseen suuntaan: Putkitutkintoja suppealla valikoimalla.

      Poista
  15. "Maan hallitus ei lopettanut noita virkoja, vaan yliopisto."

    Yliopisto lopetti virat kyllä, mutta hallitus on päättänyt, että yliopistolta leikataan, eli kyllä se hallituksen päätös lopulta oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tämä akuutti "säästötarve" on täysin hallituksen sanelema. Tosin yliopistouudistuksen jälkeen "turhien" aineiden lakkauttaminen ollut arkipäivää jo monta vuotta.

      HY:n hallinnolle pieni kevennys tekee ihan hyvää. Toisaalta pelkään, että vanha tehoton tapa hoitaa asioita säilyy edelleen, mutta puolet hitaampana kun 50% hallinnosta lähtee leipäjonoon. Yliopiston byrokratia on jotain niin käsittämättömän monimutkaista, hidasta ja vaikeaa etten ole eläessäni muualla nähnyt.

      t. HY:n anonyymi työntekijä

      Poista
    2. HS:
      "Helsingin yliopistolle kertyi 46 miljoonaa euroa ylijäämää – liitot hämmästelevät mittavia irtisanomisia ja voitollista tilinpäätöstä"

      Poista
    3. "Yliopisto lopetti virat kyllä, mutta hallitus on päättänyt, että yliopistolta leikataan"

      Ei sieltä mitään leikata. Ne vaan päättivät käyttää rahat "arvokkaampiin ja tärkeämpiin" asioihin. Niille Oikeasti Tärkeille Asioille on kuulemma "todella suuri tarve".

      "Varadekaani Hanna Snellman muistuttaa, että yliopiston täytyy pohtia toimintansa sen mukaan, mitkä ovat yhteiskunnan suurimmat tarpeet.

      – Meillä alkaa syksyllä somalinkielen opetus, ja arabian opetusta lisätään merkittävästi. Niille on todella suuri tarve."

      http://yle.fi/uutiset/saastokuuri_vei_helsingin_yliopistosta_musiikinopettajan_tehtavan__rahat_riittivat_400_vuotta/8847786

      Näihin Hyviin Asioihin kyllä riittää varaa, toisin kuin johonkin musiikin opetukseen.

      "Me emme voi pitää kiinni 1880-luvun oppituolijaosta. Maailma muuttuu ja yliopiston pitää muuttua sen mukana", kertoo varadekaani Hanna Snellman.

      Poista
  16. Piirustussali on täysin eri asia kuin vaikka Taideakatemian koulu. Minun eräät parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät Porthanian yläkertaan.
    Tämä kaikki liittyy paremminkin Uomo universale-periaatteeseen eikä erikoistuneeseen 'tehokkuuteen'. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Onnekseni sain opiskella Helsingin yliopistossa aikana, jolloin yliopistolla vielä oli varaa vaalia laaja-alaisuutta. Uomo universale -periaate poljetaan nyt lyhytnäköisesti ja häpeällisesti teknokraattisen koneen lailla etenevän "uudistuksen" jalkoihin.

      Piiruslaitoksen hävittäminen on kulttuurivallankumouksellinen teko -ikonoklastinen, maolainen teko, jolla katkaistaan ikivanha akateeminen perinne ja tuhotaan agora, jolla eri tieteenaoloilla opiskelevat ja työskentelevät ovat voineet kohdata vailla tiedekuntarajoja tasa-arvoisesti.

      Piirtäminen, maalaaminen, musiikin tuottaminen, musiikintutkimus ja syvällinen kuuntelu ovat syvästi inhimillistä, korkean tason kognitiivista toimintaa. Taiteen opiskelua ei tule nähdä joutavana puuhasteluna, jolla ei ole mitään tekemistä yliopiston "ydintoiminnan" kanssa.

      Suomessa pieniin, mutta länsimaisen kulttuurin kannalta keskeisiin humanistisiin aloihin osuva leikkuri katkoo laaja-alaisuutta vaativien humanististen tieteiden yhteyksiä myös kirjastojen kokoelmien teurastuksella ja osaavan henkilöstön irtisanomisilla.

      Tänä vappuna, opiskelijoiden ja työväen juhlana koristan ylioppilaslakkini mustalla ruusukkeella protestina koulutusleikkauksille ja sivistysyliopiston alasajolle.

      Poista
  17. Itse hain opiskelemaan musiikkitieteitä, mutta alkaa näyttää siltä että Suomi on menossa Japanin malliin, missä humanistista tiedekuntaa on ehdotettu kokonaan lakkautettavaksi. Lukratiivisempi uravalinta olisikin jonkin sortin bulvaaniksi ryhtyminen näköjään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Japanissa onkin (ääri)oikeistohallitus, joka kulkee tiukasti Yhdysvaltain talutusnuorassa... Sääli Japania, sääli Suomea.

      Poista
  18. Suomen kultturielämään on pesiytynyt ikävä tavalla tällaisia “johan mayrhof”-tyyppisiä taidealan ihmisiä (yllättävän paljon ent. “musiikkitieteilijöitä”?, ikävä kyllä myös “taiteilijoita”), jotka peukaloivat taiteen luonnollista ravintoketjua esim. säveltäjiltä muusikoillle ja kuulijoille.
    Sen ymmärtää että “taideprosessien ohjailu” tiedotuskeskuksissa, medioissa (varsinkin yle) etc. houkuttelee, jos omat rahkeet eivät riittäneet ammattitaiteilijaksi. Mutta välittäjän rooli ei olisi saanut muuttua suhmurointien tai sensuuriviraston tehtäviksi.

    Ei voi samaan aikaan olla taiteen nimissä taidetta vastaan?!

    VastaaPoista
  19. Ja minä kun en edes tiennyt että yliopistotasolla opiskellaan säveltämistä ja musiikkia. Luulin että noita aineita opiskellaan ihan muualla.

    VastaaPoista
  20. Hei! Ihan pieni korjaus: Ilmari Krohn oli musiikin teorian ja historian dosentti sekä musiikkitieteen ylimääräinen professori, ei yliopiston musiikinopettaja. Hän ei ollut edes sijaisena kyseisessä virassa kuten Sibelius, vaikka oli viranhaussa mukana Sibeliuksen ja Kajanuksen kanssa.

    Muuten viranhaltijoiden listasta taitaa puuttua Eino Linnala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka hoiti 1640 alkaen akatemiassa musiikinopettajan tointa? Olen käsittänyt, että kadetraalikoulun opettajat kävivät opettamassa akatemiassa musiikkia silloin tällöin, mutta ne ei olleet akatemian kirjoilla.

      Poista
    2. Musiikinopetus on ollut alusta pitäen ollut säännöllistä, sillä musiikki kuului aatelismiehen perustaitoihin. Idea opetuksessa on ollut sama, kuin tähän saakka: alan ammattilainen on antanut opetusta. http://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/akatemia/alkuvaiheet.htm

      Poista
    3. Siban Muhi-sivustolta:

      "Kuninkaallisen akatemian perustaminen Turkuun 1640 Turun vanhin karttaei merkinnyt äkillistä muutosta maamme musiikinharjoituksen kehityksessä. Kesti yli sata vuotta ennen kuin akatemiassa saattoi saada opetusta musiikin alalla. Vasta kun akatemia 1747 sai oman musiikinjohtajan, siitä alkoi kehittyä musiikinharjoituksen tyyssija, joka loi pohjaa järjestäytyneelle musiikkielämälle."

      "Kun akatemiassa ei vielä annettu opetusta musiikissa, se oli riippuvainen yhteistyöstä katedraalikoulun musiikinopettajien kanssa. Tärkein heistä oli 1600-luvulla Johannes Salmenius (k. 1683)."

      YS:n historiikin mukaan 1747-1788 Turun akatemian musiikinjohtajaksi nimitettiin Carl Petter Lenning, joka oli myös Turun tuomiokirkon urkuri. Häntä seurasi hänen poikansa Johan Petter Lenning 1788-1791, sitten Johan Torenberg 1793-1809 ja Carl Wilhelm Salgé vuodesta 1811 (sekä ylimääräisenä opettajana Johan Christoffer Downer vuodesta 1826). Sitten Turku paloikin 1827 ja yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Salgé kuoli 1833.

      Tämän jälkeen tulivatkin sitten Fredrik Pacius 1835-1869, Richard Faltin 1870-1896 (viransijaisina lyhyesti Sibelius ja Kajanus), Robert Kajanus 1897-1928, Leevi Madetoja 1926-1936 ja sitten Eino Linnala vasta 1957-1966 (ketään siinä välissä?).

      Musiikkitieteen lehtoreina toimivat Erkki Salmenhaara 1966-1975, Kalevi Aho 1978-1992 ja Harri Vuori 1993-2016 sekä myös Harri Suilamo vuoteen 2016.

      Poista
    4. Kiitos linkistä, minä muokkaan jälleen tekstiäni... :)

      Poista
    5. Vielä yksi! Eino Roiha 1948-55.
      http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet/voimistelulaitos/yliopistonvoimistelulaitosharjmest.htm

      Poista
  21. http://www.hs.fi/kotimaa/a1461820277257

    VastaaPoista
  22. Musiikki, sen kuunteleminen ja soittaminen on niin olennainen ihmislajin ominaisuus, että lajia voisi kutsua tietellisesti termillä Homo Musicus.
    Musiikki on varmaan maailman yleisin itseterapian muoto. Mitä radioaalloilla tulee 90 prosenttisesti ellei juuri musiikkia? Musiikki on kaikille kulttuureille ominaista toimintaa. Tämän ilmiön tutkiminen on ollut Suomessa kansainvälisesti korkeaa tasoa.
    Meillä on vahva traditio musiikin tutkimuksen alalla. Hallituksen kaiken kattava koulutuksen alasajo eri tasoilla on lyhyt näköistä ja suomalaista kultturista sivistystä ala ajavaa.

    VastaaPoista
  23. Helsingin yliopisto on tehottomin kaikista. Turhia byrokraattien virkoja perustettu hyväveli-järjestelmällä suojatyöpaikoiksi. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/paakirjoitukset/tekes-ja-tutkimuslaitokset-kokevat-isot-leikkaukset/

    Tuohon kun lisää, että kaikkia paskoja ähläm-kieliä tulee opetukseen, niin tottakai perussuomalainen opetus kärsii. Mutta katsokoot peiliin ne jotka suvakkeja ovat äänestäneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yliopistoja ei voi laittaa tehokkuusjärjestykseen katsomalla ainoastaan tutkintojen määrää suhteessa henkilöstön määrään, sillä yliopistot tekevät muutakin kuin järjestävät tutkinto-opetusta. Eri yliopistoilla on erilaisia erityistehtäviä, kuten jotkin viranomaistehtävät ja museoiden ja kirjastojen ylläpito. Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö ei toimi juurikaan opetustehtävissä. Lisäksi on paljon tutkijoita, jotka tekevät ainoastaan tutkimusta, eivätkä opeta lainkaan.

      Poista
  24. Huvittava kirjoitus tosiaan. Noin pitkässä perspektiivissä onkin merkillistä, että yliopiston rahat loppuvat juuri nyt. Mutta kirjoitusta ja kommentteja lukiessa alkoi epäilyttävästi näyttää siltä, että yliopistoväeltä on fokus karkaamassa: hetkeksikään ei saisi unohtaa haukkua hallitusta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit