Ääniä paossa

Hyvä lukijani,

oikeastaan mulla ei oo mitään sen isompaa asiaa. 

Muuta kuin, että ateljéssa laulaa pora. 

Ei tällä kertaa minun toimestani (ks. vaikkapa www.kohtaus.com), vaan taiteilijatalosäätiön, joka vaihtaa heikosti toimineiden liukuovien tilalle tavallisia ovia. Hyvä juttu, sillä nuo noin tonninpainoiset (no joo, ehkä vähän liioittelen) ovet ovat jääneet jo aikapäivää sitten ikijuntturiin mekanismin pettäessä.

Ateljeenäkymä vuoden takaa, jolloin sinne oli pystytetty telineet ikkunanpesua varten. Oikeassa laidassa näkyvä oviaukko saa nyt vihdoin oven. 
Minä puolestani karkasin remonttiääniä Vuosaaren kirjaston kupeessa olevaan Pokkari-kahvilaan. Harmonikkateoksen säveltäminen sujui parin tunnin ajan mallikkaasti, mutta juuri äsken tänne saapui älämölöä pitävää nuorisoa (O tempora, o mores!) ja niinpä päätin suosiolla pitää pienen tauon ja kirjoittaa tänne vähän höpötyksiä.

Matkasäveltämö ja bloggaavan säveltäjän shiluetti....
Viime päivät ovat olleet aikamoista härdelliä. Aika on mennyt työrästien paniikinomaiseen purkamiseen. Eilen kalenteri/muistini petti ja minun olisi pitänyt olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Hävettää. Tahattomatkin oharit. 

Eilisen päivän vietin harjoituksissa Teatterikorkeakoululla. Ensi viikolla meidän taiteellisen tutkimuksen Corridor-ryhmä tekee esityksen Hollo-instituutin järjestämässä seminaarissa TeaKissa. Harjoituksista jäi hyvä fiilis. Esitys liikkuu kosketuksen, äänen ja tilan taikapiirissä. Outoa, mutta tehokasta, ainutkertaista ja tenhoavaa ilmaisua, sanon ma.


Corridor Group: Julius Elo (oik.), Sirkka Kosonen, Elina Lifländer ja mä.

Kommentit

Suositut tekstit