Luovuus, innovaatio, flow - Seitsemän myyttiä

Hyvä lukijani,

aloitetaan sitaatilla.

"Missä eniten puhetta luovuudesta ja innovaatioista, sieltä sitä vähiten löytyy." 

- Markku Ojanen, psykologian professori

Seppä luomistyössä.


Luovuudesta, innovaatiosta, flow-tilasta ja muusta naminamista on hoettu silmät kiiluen koko 2000-luku yritysmaailmassa, kouluissa, yliopistoissa, työyhteisöissä, ompeluseuroissa ja ties missä.

Luovuudesta puhuu yleensä kolme erilaista ihmistyyppiä:

1. Imelä bisnesjulistaja, joka hokee luovuusterminologiaa suu vaahdossa yritysjohtajille, ja esittelee kasvukäppyröitä, jotka "luovuusenergian vapauttaminen" yrityksessä on aikaansaanut.

2. Kuivakka yliopistoihminen, jonka jopa tuo edellinen limainen hahmo hakkaa luovuudessa 6-0.

3. Virkamies tai keskiportaan pomo, joka - "ollakseen ajan hermolla" - roikuttaa mitäänsanomattomissa visioissa ja missioissa bisnesjulistajan ja kuivakan yliopistoihmisen käyttämiä luovuuskäsitteitä.

Luovuustutkimus on tärkeää, luovuuden tukeminen on tärkeää ja luovuudesta puhuminen on tärkeää,

mutta,

luovuuspuhe on täynnä höttöä, harhaa ja väärinymmrryksiä. Haluaisin oikoa tässä niistä muutamia:

Seitsemän luovuusmyyttiä:

1. väite: Luovuus on liian vähän hyödynnetty voimavara yhteiskunnassamme.

Vastaväite: Ensinnäkin luovuutta on hyödynnetty työelämässä liikaakin. Kunnollisten resurssien puuttuessa useassa työyhteisössä täytyy olla jatkuvasti luova, että pyydetyt työt saadaan tehdyksi. Toiseksi, luovuus ei ole "lisättävissä" oleva ominaisuus. Ketään ei varsinaisesti voi kouluttaa olemaan luova tai käskeä, pyytää tai lahjoa olemaan enemmän luova. Annan esimerkin: Pomo pyytää sinut puheilleen. Hän sanoo: "Kaksinkertaistan palkkasi, mutta sinun täytyy olla myös puolta luovempi työssäsi." Ehkäpä ymmärrät mikä tuossa yhtälössä mättää.

2. väite: Kaikki ihmiset ovat luovia.

Vastaväite: Joo, periaatteessa on. Mutta kaikki ihmiset eivät ole yhtä luovia. Tässä luovuushössötyksessä on se vaara, että oletetaan kaikkien kykenevän monimutkaisiin luoviin prosesseihin. Tämä on hirveän eriarvoistava asia, jota ei saisi sanoa ääneen, mutta jonkun täytyy:

On ihmisiä, jotka kykenevät paremmin luomaan uutta kuin toiset. Piste.

3. väite: Luova työympäristö voi hyvin.

Vastaväite: Luominen on usein rankka, kuluttava, helposti konflikteja, kateutta yms. ikävää aiheuttava prosessi, joka ei ratkaise työhyvinvointikysymyksiä.

4. väite: Flow-tunne on tärkeä osa luomisprosessia

Vastaväite: Tämä Flow-sössötys on luovien alojen suurin kupla. Kyllä, olen työskennellyt siinä virran omaisessa flow-tilassa, joka saa unohtamaan ajan ja paikan ympäriltäni. Joskus olen saanut tehtyä flow-tunteen vallassa jotakin, johon olen ollut tyytyväinen. Mutta yhtä usein olen suoltanut tuon tunteen vallassa täyttä paskaa nuottipaperille, joka on täytynyt hävittää heti välittömästi, kun järki on palannut päähän. Usein parhaimmat ratkaisut ovat syntyneet hitaasti punniten ja pohtien työpöydän ääressä, pikkuhiljaa.

5. väite: Yhteiskunnan täytyisi satsata luovuuteen ja innovaatioihin

Vastaväite: Luovuus ja innovaatio ei ole teollisuudesta, taiteen tekemisestä tai vaikka koulutuksesta erikseen irroitettava osa. Jos jaetaan rahaa nimenomaan innovointeihin niin suurin innovaatio todennäköisesti nähdään hakemuksen muodossa, joka on tehty näyttämään mahdollisimman innovatiisuutta korostavaksi. Jos rahaa jaettaisiin vaikkapa korostaen hakuohjeissa, että "priorisoimme hankkeita, joissa korostuu inhimillisyys" niin innovaation sijaan samat hakijat muokkaisivat hakemukset ja vetelisivät sivutolkulla lööperiä oman projektin ja inhimillisyyden välille.

Tämä on yhteiskunnalle oikeasti typerää, kallista ja aikaa vievää leikkiä, joka voi suunnata hyviä projekteja jopa väärään suuntaan. Tukekaa mieluummin tekemistä ilman jotakin järjetöntä vaatimusta innovatiivuudesta tai luovuudesta.

6. väite: Luovuutta voi oppia

Vastaväite: Ehkäpä. En ole vaan koskaan tavannut ihmistä, joka nuorempana olisi ollut jotenkin vähemmän luova kuin vanhempana. Jos tunnet jonkun, niin kerro minulle.

7. väite: Innovaatioissa ja luovuudessa on Suomen tulevaisuus

Vastaväite: Kyllä. Juuri näin on. Mutta innovaatiot eivät synny lässyttämällä vaan pitkäjännitteisen ja määrätietoisen työn kautta. Luovat prosessit ovat aina tapauskohtaisia. Niitä ei pysty monistamaan, opettamaan tai uusintamaan.

Se miten nyt yhteiskunnassamme luovuuteen suhtaudutaan ainoastaan potentiaalisena markkinatavarana, jota voidaan jalostaa kuin makkaraa on aika säälittävää.








Kommentit

  1. 1 Luovuutta voi ratkaisevasti lisätä poistamalla henkilökohtaisia ja ympäristön asettamia esteitä.

    2 Kaikki ihmiset oppivat luomaan, koko ajan, pilkku, joka poistaa sinulta pisteen.

    En jaksanut lukea enempää, vilkaisin vielä flow-kohtaa: olet aika kaukana asian olemuksesta. Mutta niin muusikot yleensä ovat, ja siksi kerjäävät tekijänoikeuskorvauksia siitä mitä eivät ole luoneet. Miten voit tietää mikä tuottamasi on paskaa?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi, provosoiva kommentti sopii provosoivaan kirjoitukseen hyvin. Toivoisin sinun lukevan tekstin kuitenkin läpi uudelleen.

    Luovuuden ja ympäristön esteiden välillä on varmasti yhtymäkohtia, mutta runsaasti on luotu myös olosuhteissa, jotka eivät kaiken järjen mukaan millään tavoin tue luovuutta. Eräs esimerkki on eräs 1900-luvun merkittävimmistä kamarimusiikkiteos, Olivier Messiaenin "Aikojen lopun kvartetto", joka on sävelletty ja kantaesitetty keskitysleirillä toisen maailmansodan aikana.

    Varmasti luovat taidot voivat myös kehittyä, siinä missä muutkin taidot, sitä en väittänyt, joskaan en asiasta aivan varma ole. Mutta se, että kaikkien ihmisten luovuus olisi yhtä voimakasta, ei pidä paikkaansa. Siksi pidän pisteen edelleen.

    Mihin perustat väitteesi, että muusikot kerjäävät tekijänoikeuksia siitä mitä eivät ole luoneet? Minä saan Teostolta vuosittain eritellyn raportin teosteni esityksistä ja niistä maksettavaista korvauksista - teoksista, jotka todellakin olen säveltänyt itse.

    Se, että tiedän, tai luulen tietäväni, mikä musiikissani on huonoa tai hyvää on tärkeä - toki hyvin subjektiivinen - osa sävellysprosessiani. Sävellysluonnokset voivat olla huonoja monella eri tavalla, esimerkiksi: 1.) rakenteellisesti toimimattomia, 2.) soittoteknisesti liian vaativia, 3.) esteettisesti kehnoja, 4.) tylsiä.

    VastaaPoista
  3. Ai niin, unohdin kommentoida tuota kohtaa, jossa väität: "vilkaisin vielä flow-kohtaa: olet aika kaukana asian olemuksesta."

    Csíkszentmihályin mukaan flow-tunteeseen voi sisältyä seuraavia osatekijöitä: tehtävällä on selvät päämäärät, yksilön keskittyminen on täydellistä, oman minän arviointi vähenee, ajantaju katoaa, tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta, yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa, yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta, tehtävä on itsessään palkitseva, lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön.

    Millä tavoin kirjoittamani oli ristiriidassa tämän kanssa?

    VastaaPoista
  4. Luovuus on joskus määritelty yksinkertaisesti kyvyksi tehdä vanha asia uudella, järkevämmällä tavalla. Jotkut ihmiset on sellaisia, aina funtsimassa, voisko tämän tehdä paremmin. Toisille riittää, kun palkka tulee ajallaan.
    Uudet yritykset syntyvät em. syystä luontevimmin vanhojen yritysten siipien suojassa: työntekijä näkee, että tämän voisi tehdä järkevämmin, mutta ei saa tilaa tehdä sitä työpaikassaan, ja perustaa oman yrityksen.
    Olen samaa mieltä, että innovaatio-puhe on täyttä tuubaa ja luulo, että yrityksiä syntyy tuosta vain, kun on saatu maisterin paperit pihalle ja istutaan oikein luovasti innovoimaan. Ei synny. Pitää ensin osata jotain, olla johonkin oikeasti kytköksissä, että voisi löytää niitä luovia yritysideoita. Tyhjyydessä ei synny mitään.
    Innovaatio-puheella poliitikko tekee itseään tärkeäksi. Kauheasti tässä puuhataan kansakunnan eteen.
    - JAAKKO LUOMA
    luoma.jaakko@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Itse uskoisin, että luovuutta voi edesauttaa sallimalla uusien asioiden kokeilemisen sen sijaan, että vaaditaan, että kaikki on tehtävä samalla kaavalla kuin ennenkin.

    Flowin ja luovuuden suhdetta en itse kykene näkemään. Nähdäkseni flow toteutuu parhaiten idean toteutusvaiheessa, kun taas luova työ tehdään pääosin suunnitteluvaiheessa.

    Siitä kyllä olen samaa mieltä, että ympäristössä, jossa korostetaan koko ajan luovuutta, harvoin ollaan luovia. Luovuus korostuu ympäristössä, jossa korostetaan tehtävää asiaa oikealla tavalla.

    VastaaPoista
  6. Peliyrityksissä on päästy aika hyvin kiinni "luovuuden teollistamiseen". Esimerkiksi muusikoille annetaan peleihin mittatilaustyöt, jotka he sitten toteuttavat. Lisäksi jokaisen työntekijän pitää joka päivä tuottaa peleihin uutta sisältöä, varsin luovuutta vaativaa touhua sekin. Näissä firmoissa sitten kyllä yleensä pyritään pitämään ympäristö luovuutta ruokkivana.

    En jaksa uskoa, että tämän tajuamiseen yhdenkään innovaatioista vouhkaajan äly riittäisi. Esimerkiksi yliopistoihin tahdotaan innovaatioita. No mitä on käytännössä tehty? Kiristetty opintotuen ehtoja. Mitäs tästä seuraa? No ihmisillä ei enää ole aikaa olla luovia kun pitää edetä tutkintoputkessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eetu, kiitos kommentistasi. Otit hyvän esimerkin. Yhteistä monille tämäntyyppisille onnistumisille on se, että on saatu rakennettua oikeat, innostavat toimintamallit oikeiden persoonien kesken. Mutta nämä konseptit eivät ole monistettavia ja tässä juuri innovaatioista vouhkaajat menevät metsään.

      Peliteollisuuden mallit eivät esimerkiksi toimisi alkuunkaan omassa työssäni. Ihan samoin, kun metsäteollisuuden struktuureita ja käytäntöjä on järjetöntä soveltaa maanviljelykseen.

      Minua säälittää miten yliopistot yrittävät apinoida toimintamalleja yritysmaailmasta. Yliopisto on yliopisto, eikä mikään paperikone.

      Poista
  7. Laiskuus! tuo luovuuden tärkein motivaattori. Kuinka paljon voikaan luova ihminen käyttää aikaa ja energiaa saadakseen jonkin asian toimimaan hiukan vähemmällä työllä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit