Yli pellon kuivuneiden

Sain eilen valmiiksi laulun Yli pellon kuivuneiden Jouni Tossavaisen runoon. Työhuoneelta rahjustin uupuneena bussiin ja kotiin.

Kuten edellisessä blogissa kirjoitin, sävellystyöt olivat minulla mukana viime viikonloppuna reissullani lapsuuden maisemiin. Laulun valmistumista edesauttoi maiseman vaihtuminen - ihan konkreettisesti. Junien atmosfäärillä tuntuu olevan iso merkitys muusikon urallani...

Sävellystyötä junassa vuonna 2012
Musisointia junassa vuonna 1988
Työhuoneella tein loppusilaukset lauluun ja varsinkin pitkään mieltäni askarruttanut kappaleen loppu ratkesi vihdoin parhain päin.

Oikolukua on vielä edessä. Nyansseja ja enharmonioita pitää vielä tarkastaa. Sen lisäksi haluan käydä lauluosuuden vielä esittäjän kanssa läpi lähiaikoina. Muutamat äänet saattavat siis vielä vaihtaa paikkaa.

Kappaleessa on pari erityyppistä harmonia- ja tekstuurialuetta. Oheisen nuottiesimerkin harmoniat muodostuvat ylinousevien ja vähennettyjen sointujen yhdistelmistä ja niihin usein liitetystä dissonanssista. Noiden sointujen sisältämät intervallit heijastelevat myös lauluosuuteen.

Sen lisäksi nuottiesimerkissä on nähtävissä erityyppisiä hidastuvia rytmitekstuureita.


Nuottiesimerkki laulun Yli pellon kuivuneiden keskivaiheilta

Vaikka en erityisemmin ole maisemista inspiroituvaa tyyppiä niin nyt täytyy myöntää, että viikonvaihteen maisemat kotipuolessa selvästi paransivat työvirettäni.


Yli pellon kuivuneiden - peltoaukea Onkivesi ja Väisälänmäki, Suomen kansallismaisema lapsuudenkodin pihalta katsottuna. 

Tänään keskustelimme Sibelius-Akatemian sävelpajassa tekstin ja musiikin suhteesta. Se ei ole helppo, mutta sitäkin antoisampi aihe. Runon ja musiikin liittoon voi suhtautua niin äärettömän monin eri tavoin.

***

Sävellystyön lisäksi näinä viikkoina on kuormittanut parin Johannan kanssa kirjoitetun vertaisarvioidun taiteellisen tutkimuksen artikkelin viimeistely. Se muuten tuntuu yhtä loputtomalta, kuin sävellysten oikoluku...

Taiteellinen tutkimus on viime vuosina hiipinyt osaksi työtäni. Olen yrittänyt integroida sen mahdollisimman hyvin sävellystyöhöni. Tavatessani toissapäivänä kirjallisen työni ohjaajan sain jotenkin itseni vakuutettua, että se on myös mahdollista. Kirjallisen työn lopullinen muoto alkaa hahmottua. Siitä joskus lisää.

***

P.S.

Iisalmen Sanomat kävi tekemässä haastattelun viime sunnuntain lehteen Nerkoolla, liittyen jatkotutkintooni ja tulevaan Moskovan syksy -festivaalireissuun liittyen. Se näkyy olevan myös lehden nettisivuilla. Juttu löytyy lyhennettynä täältä.

Kommentit

Suositut tekstit