Muusikon kappaleita ja Nerkoon reissu

Alkuun juttu, jonka kuulin Jope Ruonansuulta pari vuotta sitten. Jope oli kuunnellut poikaiässä radiota ja huikannut isälleen kammariin: "Radiosta tulee Juicen kappaleita!" Isä oli todennut siihen: "No, pane ämpäri alle."

***

Lapsilla oli viime viikon lopulla pari päivää syyslomaa, joten sepä oli hyvä hetki suunnata mummolaan. Minun piti raahata sävellystyöt mukana. Laulu Jouni Tossavaisen runoon on viimeistelyä vaille valmis.

Hämmentävää oli huomata, miten lapset kasvavat niin nopeasti. Vielä vuosi sitten työn tekeminen olisi ollut ihan mahdotonta tällaisella reissulla, mutta nyt pystyin tekemään jonkun verran töitä jopa junamatkan aikana matkasäveltämöni avulla.

Menin lasten kanssa loppuviikoksi Pohjois-Savoon, Lapinlahdelle, Nerkoon kylään. Tuossa pienessä mutta edelleen virerässä kylässä olen syntynyt vuonna 1975. Kotimökki on lähellä Nerkoon kanavaa peltoaukealla, josta avautuu kaunis maalaismaisema Onkivedelle ja Väisälänmäelle, Suomen kansallismaisemaan.

Tuttuakin tutumpi ikkunanpieli ja maisema

Äitini asuu siellä edelleen.

Rakennemuutos on toki ehtinyt muokata Nerkootakin. Kun olin pikkupoika, kylällä oli koulun lisäksi kaksi kauppaa, kioski ja pankkipalvelut tarjoava posti, rautatiepysäkkikin oli ja bensaa sai myös mopoon ja autoon. Nyt edellämainituista on toiminnassa enää koulu, mutta se onkin elpynyt minun lapsuudestani.

Kun menin kouluun vuonna 1982, koko Nerkoon koulussa oli yhteensä vain 27 oppilasta. Nyt koulu on vireä aluekoulu.

Lähin lapsuusympäristöni, tuo peltoaukea ei ole juuri lapsuudestani muuttunut. Tie on saanut pintaansa asfaltin, muutamia ulkorakennuksia on rakennettu ja joitakin latoja purettu, mutta muuten maisema on täysin sama kuin lapsena.

Kylä on ollut aina aktiivinen. Minun lapsuudessani Nuorisoseurantalon iltamat vetivät runsaasti väkeä. Totta, Nerkoolla järjestettiin vielä 80-luvun alkupuolella säännöllisesti ohjelmallisia iltamia. Kylällä oli aktiivinen harrastajateatteri, lasten näytelmäpiiri, tanssiorkesteri (Talonpojat), rockbändi (WAH) ja kyläläisten joukosta löytyi paljon muitakin esiintyjiä, taikureita, lausujia ja laulajia.

Nuorisoseuran pesisjoukkueesta tuli aikaa myöten tosi hyvä ja se toimii edelleenkin aktiivisena NeNu -pesis nimellä.

Nerkoo valittiin Pohjois-Savon vuoden kyläksi 2000-luvun alkupuolella. Kylätoiminta on edelleen aktiivista ja entisen hiekkamontun ympäristöön on noussut omakotitaloalue ja hiekkamonttu on muutettu kekseliäästi kylän kokoontumispaikaksi.

Kylä oli minulle ihanteellinen kasvuympäristö, vaikka toki kylässä oli omat ongelmansakin. Mutta naapurit olivat - ja ovat edelleen - ihan mahtavia!

"Tervetulloo!" toivottaa Tauno kodan ovella

Siitäpä saimme mukavan esimerkin, kun torstai-iltana menimme lasten ja mummon kanssa naapurin kodalle viettämään iltaa makkaranpaiston ja tarinankerronnan merkeissä. Kiitokset vielä Taunolle ja Raijalle mukavasta iltahetkestä!

***

Sukulaisia ehdin myös vähän nähdä, veljen kanssa lämmitimme saunan. Saunominen kuuluu aina kotipaikalla vierailurituaaleihin. 

Saunanlämmitys - lähes pyhä rituaali
Perjantaina suuntasimme koko perheellä Hankasalmelle, Vihtasen mökille jossa vaimoni oli kirjoittanut edellisen viikon väitöskirjaansa. 

Mukavan viikonvaihteen päätteksi suuntasin sunnuntaina Tampereelle, jossa Jutta Holmberg ja Tampere Filharmonian muusikot esittivät Faunien Iltapäivä -kamarimusiikkisarjassaan minun Hämärät himmelit -nimisen teoksen. Esitys oli tosi hieno ja erityiskiitokset Jutan lisäksi harpisti Kirsti Vartiaiselle kekseliäästä ohjelmakokonaisuudesta.


Tuo alussa kertomani Jopen juttu tuli mieleeni Tampereella lukiessani Aamulehdestä sunnuntain konsertin mainoksen. 

Kokoelma Saariahon, Salmenhaaran, Lyytikäisen ja Sibeliuksen kappaleita. 

:)


Kommentit

Suositut tekstit