Teini-iän syntejä - Sirena

Hyvä lukijani.

Mainitsinkin, että Lappeenrannassa esitettiin torstaina Sirena -niminen kappaleeni euphoniumille (barytontorvi) ja puhallinorkesterille.

Euphoniumia voi pitää vaskipuhallinten sellona. Siinä on kaunis, pyöreä ja laulava ääni. Tämän tuuban pikkuserkun ääniala on huomattavan laaja ja taitavissa käsissä euphonium on erittäin virtuoottinen soitin.


Euphonium eli barytontorvi


Sirenalla on pitkä historia. Sen pääteema on ensimmäinen, 16-vuotiaana säveltämäni noin minuutin mittainen pikkukappale. Tuolloin olin innostunut impressionismista ja yhdistelin haltioissani septimisointuja peräkkäin. Kappale jäi pitkäksi aikaa muistini kätköihin, kunnes vuonna 2006 sille tuli äkisti käyttöä.

Minua oli pyydetty osallistumaan K.H.Pentin puhallinmusiikin kutsusävellyskilpailuun, jolla haluttiin lisää uutta musiikkia puhallinorkesterille.

Kutsu kilpailuun tuli hyvissä ajoin, mutta muiden sävellyskiireiden takia asia unohtui, kunnes noin kuukausi ennen kilpailuajan päättymistä tuli sähköpostiini viesti, jossa annettiin ohjeita mihin valmiin kappaleen voisi toimittaa.

Valmiin?! Olin unohtanut koko kilpailun.

Ajattelin jo lähettää viestin, jossa peruisin kilpailuun osallistumiseni. Silloin mieleeni tuli tuo vanha teema, jonka olin säveltänyt teininä. Olin ajatellut jo tuolloin teemaa barytontorvelle.

Minua alkoi kiehtoa ajatus siitä, että millainen kappaleesta olisi tullut, jos olisin tuolloin pystynyt säveltämään sen loppuun saakka.

Minuutin kappale laajeni noin kahdeksan ja puolen minuutin mittaiseksi teokseksi, jossa solistin osuus on vaativa.

Mutta millainen tuo teini-iän teema sitten oli?

Sen voit kuulla oheisesta videosta:

Sirenan teema vuodelta 1992

Kommentit

Suositut tekstit