Huilu ja huili

Hyvä lukijani,



Soittamisesta on tullut minulle taas tärkeää, vaikka en ehdikään harjoittaa kuin auttavaa sunnuntaihuilismia (vai -huilailua?). Olin iloinen, että sain treenattua Syrinxin kohtalaiseen esityskuntoon, jopa siinä määrin, että julkaisin videon HD-laatuisena Youtubessa. 






Tässä linkki, ole hyvä: 




Olen alkanut palautella mieleeni Edgar Varèsen soolohuilukappaletta Density 21,5. Se on sävelletty vuonna 1936 ja teoksen nimi viittaa platinan ominaispainoon. Se kipuaa neljäviivaiseen d:hen saakka. Minulta oli jo päässyt ylimpien äänien sormituksetkin unohtumaan... 

Yhteensattumaa tai ei, Density alkaa samoilla intervalleilla kuin Syrinx, eri säveltasolta tosin, ja siinä missä Syrinx alkaa daktyylirytmillä (pitkä-lyhyt-lyhyt), Density alkaa vastadaktyylillä (lyhyt-lyhyt-pitkä). 

Ok, tiedän. Kiinnostaa kiviäkin (ja mua).

Jos saan Densityn syksyn mittaan harjoiteltua kasaan niin kerron siitä lisää.

***


Huilunsoiton innoittamana kuuntelin pitkästä aikaa Luciano Berion Sequenza I:n soolohuilulle. Tuossa 1958 vuonna sävelletyssä monentyyppistä virtuoosisuutta vaativassa kappaleessa on jotakin uskomattoman vetoavaa. Kannattaa kuunnella - ja tutustua Berion muuhunkin tuotantoon.


Luciano Berio sikareineen


Minulle Sequenza I:ssä yhdistyy selittämättömällä tavalla rakenteellinen ehdottomuus herkkyyteen ja kauneuteen. Haluaisin vielä joskus soittaa tuon kappaleen, vaikka tiedän, että se on hyvin, hyvin vaikea...

Kun kuulin sen ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolivälin jälkeen, vaikutus oli sähköistävä, vaikka minusta tuntui, etten tajunnut tuosta musiikista mitään. Musiikki kuulosti hektiseltä, hullulta, hurjalta ja kaoottiseltakin. Myöhemmin kuuntelukokemus jäsentyi ja aloin tykätä kappaleesta yhä uusilla tasoilla.

***

Sitten hieman nostalgiaa. Sain sähköpostissa perjantaina valokuvan vuodelta 1985. Kuvassa olen pikkupoikana laulamassa Varpaisjärven maalaismarkkinoilla Armin ja Dannyn kanssa. Keikka oli hauska. Kiitokset kuvasta Eerolle ja Varpaisjärven LC:lle. Videokin on kuulemma tulossa. Hauska nähdä sekin, sillä en enää muista mitä lauloimme. 




Tämä päivä on pitänyt sisällään siivoamista (säveltäjienkin täytyy [totesi Markus Kajo]). Se on ollut kohtalaisen koomisen näköistä puuhaa, sillä venäytin selkäni perjantaina ja olen kävellyt viikonlopun aika köppäisen näköisesti (vaimo repeili eilen vedet silmissä katsellessaan, kun yritin nousta sohvalta ylös...). Selkä ärtyy yllättäen pahiten siitä, että jään yhteen asentoon pitkäksi aikaa. Siksi siivoaminen on ollut ihan hyvää jumppaa - täytyy vaan varoa äkkinäisiä liikkeitä.

Että sellaista huilia.

Kommentit

Suositut tekstit