Seminaarisuma - Huh. Aargh. Jee.

Tämä viikko on ollut harvinaisen seminaaritäyteinen.

Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma koolla
Teatterikorkeakoulussa viime maanantaina


Maanantaina ja tiistaina oli Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelman työseminaari Teatterikorkeakoulussa. Luento, workshopeja, oman työn esittelyä ja kiinnostavia keskusteluja taiteellisen tutkimuksen ympärillä. Samanhenkistä väkeä, mutta silti kaikki aivan erilaisia. Monitaiteisen ryhmän työskentelyssä suurin haaste on oppia ymmärtämään eri alojen ja tekijöiden tapaa työskennellä ja puhua työstään. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita on runsaasti. Toki monissa asioissa etsimme vielä yhteistä kielioppia.

Dirk Hoyer ja Liisa Törmi seminaaritauolla

Parasta on ollut tutustua kunkin tekijän taiteellisiin projekteihin. Todella kiinnostavia juttuja. Ja erilaisia.

***

Eilen tapasin tutkimukseni ohjaajan Musiikkitalossa. Kävimme ohjaajan kanssa läpi Johannan kanssa kirjoitettua taiteellisen tutkimuksen yhteisartikkelia Oopperaa arjessa -projektin työskentelyprosesseista.

Sen lisäksi ruodimme omaa tohtorin tutkintoni kirjallista työtä, jonka kirjoittaminen on ottanut ja tulee vielä ottamaan oman lohkonsa sävellysajasta. Kirjoittaminen turhauttaa välillä. Toisaalta välillä tunnen iloa siitä, että olen oppinut tuomaan tietoiselle tasolle ja käsitteellistämään eräitä sävellystyöhöni ja luonnosteluuni liittyviä toimintoja. Siitä on hyötyä itselleni ja toivottavasti aikanaan myös muille muusikoille ja musiikintutkijoille.

***

Keskiviikkona tuli odotettu viesti. Uusi työläppärini oli saapunut. Siitä puuttuu vielä muutamia ohjelmia ja lisälaitteita (mm. pieni matkakoskettimisto sävellystyötä varten), mutta muuten jees. Siirryin samalla PC:n ja Mac:n sekakäyttäjästä käyttämään pelkästään Macia. Keskiviikko ja torstai olivatkin sitten ainoat päivät tällä viikolla, jolloin ehdin säveltää.

***

Olen eräässä aiemmassa blogissani kirjoittanut musiikista, josta pidän tai joka on vaikuttanut minuun. Eräs vaikuttavimpia sävellyksiä on Olivier Messiaenin ooppera Fransiscus Assisilainen (Saint Franqois d' Assise).

Fransiskus Assisilainen saarnaa linnuille (Giotto)

Eilen sain hommattua itselleni oopperan DVD:nä. Jee! Oikeastaan se oli eräänlainen itsensä palkitseminen seminaarirytinöiden keskellä.

Tutustuin Messiaenin oopperaan ensimmäisen kerran vuonna 2007 Ranskassa Villecrozen musiikkiakatemian keskiaikaisten muurien suojissa olleessa kirjastossa, jossa oli muuten aika hyvä 1900-luvun musiikin partituuri- ja levykokoelma. Fransiscus Assisilaisen partituuri on valtava. Viisi isoa nidettä. Kokonaiskesto noin kolme ja puoli tuntia.

Ei liene ollenkaan yllätys, että lintujen laulusta hyvin kiinnostunut Messiaen (hän nuotinsi lintujen laulua ja käytti niitä osana sävellyksiään) halusi kirjoittaa oopperan juuri Fransiskus Assisilaisesta, lintujen suojeluspyhimyksestä.

Villecrozen musiikkiakatemian kirjasto sijaitsee pittoreskilla sivukadulla

Pariisin ooppera tilasi teoksen Messiaenilta vuonna 1975. Teos valmistui ja kantaesitettiin vuonna 1983. Suuren oopperan sävellystyö kesti kauan. Pelkkä teoksen orkestrointi oli ottanut Messiaenilta useita vuosia. Oopperasta olen ehtinyt katsoa ja kuunnella vasta ensimmäisen näytöksen. Hieno taltiointi Haagista muutaman vuoden takaa.

***

Tänään oli sävellyksen jatko-opiskelijoinen seminaari Sibelius-Akatemiassa. Ryhmämme on pieni; neljä säveltäjää + jatko-opintojen ohjaaja (joka toki säveltäjä on hänkin). Tänään kävimme läpi kahden säveltäjän töitä. Seminaarin lopulla alkoi migreeni tehdä huomaamatta tuloaan ja loppupäivän kärvistelkin sen kanssa.

Tapasin päänsärystä huolimatta kuitenkin Berliinissä asuvan säveltäjäkollegani pikaisesti. Oli hauska keskustella kokeellisesta saksalaisesta musiikkiteatterista. Tätä perinnettä tunnetaan Suomessa heikohkosti. Meidän musiikilliset yhteydet ovat olleet viime vuosikymmeninä vahvemmat Ranskaan, tarkemmin sanottuna Pariisiin, lähinnä siellä sijaitsevan Ircamin vuoksi.

***

Seminaarisuma selätetty. Huh.

Kommentit

Suositut tekstit