Sotilassoittokuntien puolesta – suomalainen puhallinmusiikkikulttuuri vaarassa


Tänään olen ajatellut sotilasmuusikkoystäviäni.


Aamupäivällä esiteltiin pääministerin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan johdolla valtioneuvoston linnassa Helsingissä puolustusvoimien uudistuksia, jotka tietävät mittavia leikkauksia.


Uutinen piti sisällään myös tiedon sotilassoittokuntien mittavista lakkautuksista. Puolustusvoimain komentajan esittelemä uudistuksen ratkaisumalli oli soittokuntien osalta suurpiirteinen ja jätti monia avoimia kysymyksiä.


Suunnitelman mukaan seitsemän sotilassoittokuntaa ja sotilasmusiikkikoulu lakkautettaisiin ja näin ollen Suomeen jäisi kuusi sotilassoittokuntaa:


Kaartin soittokunta Helsingissä

Laivaston soittokunta Turussa

Maavoimien Soittokunta Lappeenrannassa

Lapin sotilassoittokunta Rovaniemellä

Ilmavoimien soittokunta Tikkakoskella

Varusmiessoittokunta siirrettäisiin Parolaan.


Suunnitelman mukaan lakkautetaan:


Pohjan sotilassoittokunta Oulusta

Pohjanmaan sotilassoittokunta Vaasasta

Karjalan sotilassoittokunta Kontiorannasta

Savon sotilassoittokunta Mikkelistä

Kainuun sotilassoittokunta Kajaanista

Satakunnan sotilassoittokunta Niinisalosta

Panssarisoittokunta Hämeenlinnasta

Sotilasmusiikkikoulu Lahdesta


Yhteensä lakkautusuhan alla olevissa soittokunnissa työskentelee 8 sotilaskapellimestaria ja yli 100 sotilassoittajaa.


Suurin isku kohdistuu Väli-Suomeen. Suunnitelman mukaan Parolan ja Rovaniemen välille jäisi ainoastaan Ilmavoimien soittokunta. Kuinka näiden laajojen alueiden soittokuntatarve saadaan hoidettua? Vaikka onkin todennäköistä, että jäljelle jäävät soittokunnat tulevat suurenemaan, ei silti niistä käsin voida mitenkään hoitaa kunnolla esimerkiksi Pohjanmaan, Kainuun, Savon ja Pohjois-Karjalan laajojen alueiden soittotoimintatarvetta.


Suunnitelma on paha isku suomalaiselle kulttuurille.


Sotilassoittokunnat ja yksittäiset sotilasmuusikot ovat olleet keskeisiä kulttuurivaikuttajia omalla alueellaan. Tällä leikkauslistalla tulee olemaan huolestuttavat vaikutukset – ei pelkästään ammattimaiseen kulttuurielämään – vaan myös lasten ja nuorten musiikkiharrastukseen.


Olen saanut itse musiikillisen peruskoulutuksen sotilasmusiikkikoulussa Lahdessa vuosina 1991-1995. Muun muassa siksi tämä asia on minulle tärkeä.


Suomalaiset sotilasmuusikot ovat erittäin monipuolisia ja –taitoisia. Olen pannut merkille viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneen valtavan musiikin tekemisen tason nousun. Useassa soittokunnassa toimii puhallinorkesterin lisäksi erilaisia kokoonpanoja, esimerkiksi kamarimusiikkikokoonpanoja, big bandeja ja viihdecomboja. Lisäksi moni soittokunta tekee yhteistyötä siviilikokoonpanojen kanssa muodostaen esimerkiksi kamari- tai sinfoniaorkesterin puhaltimiston.


Sotilasmuusikoiden työnkuvaan kuuluu kaikenlainen musiikki perinteisistä marsseista uusimpaan taidemusiikkiin ja vanhasta jazzista uusimpiin popbiiseihin. Ohjelmiston laajuus ja tyylikirjo on eräs suomalaisen sotilasmusiikin hienoimpia piirteitä. Sotilassoittokunnista löytyy myös lukuisa määrä kovatasoisia säveltäjiä ja sovittajia. Niiden ansiosta sotilasmusiikki elää hienosti ajan hermolla.


Sotilasmusiikkikoulun lakkauttaminen tietäisi suomalaisen sotilasmusiikin alasajoa. Mikä instanssi hoitaisi tämän jälkeen suomalaisen sotilasmusiikin koulutus- ja kehittämistyön? Sotilasmusiikkikoulutusta ei voi mitenkään ulkoistaa kokonaan siviilioppilaitoksiin.


Toivon, että sotilasmusiikkia koskevat leikkaukset otettaisiin vielä tarkasteltavaksi, sillä leikkauksia ei ole selvästikään harkittu kunnolla.


Suomalainen sotilasmusiikki ansaitsee mielestäni parempaa kohtelua.

Kommentit

  1. SOTILASMUSIIKIN PUOLESTA

    SOITTOKUNNAT JOTKA SAIVAT KUULLA LOPETTAMISISTA TÄNÄÄN, ISKUNA KOVA,
    SIJOITETAANKO HEITÄ TULEVIIN SOITTOKUNTIIN, ON
    EPÄVARMAA, KUITENKIN HEILLÄ ON AMMATTINA SOITTAMINEN, ON VAIKEA LÖYTÄÄ MUUTA TYÖTÄ, KUN ON
    KAIKEN OSAAMISENSA JA OPPINSA PANOSTANUT SOITTOTAIDON YLLÄPITÄMISEEN

    VastaaPoista
  2. Kiios Pasi
    Hieno Kirjoitus.
    Kiitos.
    t. Mikko Suhonen

    VastaaPoista
  3. Hyvä Pasi!!!

    T. Jukka Tervonen (Kainuun sotilassoittokunta)

    VastaaPoista
  4. Olen samaa mieltä kanssasi. Edellisen kerran kun soittokuntia lakkautettiin, vakuuteltiin, että saadaan soittokuntien kokoa suurennettua ja siten kuulostamaan ne hienommalta ja isommalta. Teoriassa juuri näin kyllä. Käytännössä kuitenkin soittokuntien sisällä tapahtui "jako kahteen" eli muodostettiin 2 pienempää comboa, joilla keikkoja hoideltiin. Keikkamääräthän pysyivät koko ajan kuitenkin samana. Vastaavasti keikkamatkat pitenivät. Nyt tämä sama ilmiö tapahtuu, mutta suurempana. Janyt ne matkat vasta pitenevätkin. 80-luvulla tuli keikkatilaus Utsjoelle erään tapahtuman avajaisiin. Rovaniemi ilmoitti, että liian pitkä matka ja tilaus tuli Tikkakoskelle. Mehän sinne sitten lähdimme, kun ilmavoimien soittokuntana pystyimme liikkumaan lentokoneella. Epäilenpä, että näiden leikkausten aikakautena ei soittokunnat enää pahemmin lentele vaan köröteään kiltisti bussissa ympäri Suomea 300-500 km keikalle ja heti keikan jälkeen takaisin. Ja armeijan bussit eivät ole mitään keikkabusseja sänkyineen, joten lycka till! Toivottavasti lakkauttamisasiaa tarkastellaan vielä...

    VastaaPoista
  5. Kiitos Pasi.
    Musiikkikulttuuriin ja maanpuolustustahtoon kohdistuvia säästöjä ei voi laskea paperilla.
    Surullisia uutisia.

    VastaaPoista
  6. Hei,

    erittäin hyvä teksti! Onhan tämä lähetetty Helsingin Sanomiin? Lähes kokonaisuudessaan voisi mielestäni laittaa. Täällä Kajaanissa ollaan nyt oikeasti huolissaan siitä, kuolevatko vaskipuhaltajat sukupuuttoon. Musiikkiopiston muutamien vaskipuhaltajien opetuksesta ovat huolehtineet soittokuntalaiset oman työnsä ohella, sillä tunnit eivät riittäisi opettajan viran perustamiseen. Soittokunnan hävitessä häviäisi todennäköisesti siis myös mahdollisuus harrastaa vaskipuhaltimen soittoa Kajaanissa.
    Surullista, todella surullista.

    Suvi Leinonen, musiikinopettaja ja amatöörikäyrätorvisti, Kajaanin Puhallinorkesteri

    VastaaPoista
  7. Vesa Jähi, Mäntyharju/Mikkeli11. helmikuuta 2012 klo 8.42

    Kiitos Pasi! Mahtava kirjoitus. Kannattaisi lähettää eduskuntaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit