Kahdeksastoista luukku - Sutonen


Sutosen omituista koirahuumoria: hassuissa asennoissa kököttäminen

Sutonen juo salaa vettä lätäköistä. Sehän kuulostaa äkkiseltään herttaiselta, mutta voin vakuuttaa, että ei ole onnellista siivota koiran ripulia sateiselta nurmikolta klo 02:49.

Aamulla oli myös pikalähtö ulos. Koiralla oli taas kiire.

Tuo pitkään jatkuva tympeä pimeys ja vesisade alkavat hieman nyppiä. Sellaista suden uittoa tuo koiran ulkoilutus näillä säillä.

Yritä nyt tässä sitten kehitellä joulumieltä!

Eilinen päivä parani iltaa kohti huomattavasti ja nyt oloni on jo tältä planeetalta.

Olen alkanut vakavasti pohtia kirkasvalolampun hommaamista.

***

Vaikka tuo yöllinen ulkoilutus harmitti, niin täytyy sanoa että Sutonen on ollut erittäin piristävää seuraa tänä syksynä. Ulkoilu on lisääntynyt huomattavasti.

Sutonen osaa myös olla hauska. Malamuutit ovat todella leikkisiä.

Ja ovelia.

Eilen illalla kävelimme tavallisen iltalenkin Uutelan kanavan kautta. Sutonen sai selvästi jonkun vainun, vilkaisi minua ja teeskenteli ihan tavallista. Lähti kuitenkin kampeamaan lenkkiä kohti pienvenesatamaa.

No mikäs siinä. Mukavahan sitä on käydä katsomassa vieläkö siellä on veneitä.

Paitsi, että Sutonenhan ei veneistä ole kiinnostunut.

Vaan nakeista.

Etelätuulen ansiosta koira otti puolen kilometrin päästä vainun ruoasta ja alkoi riuhtoa kohti kahvila Kampelaa.

Se sai kerran kerjättyä hellyttävällä sudenkatseellaan nakkimakkaran kahvilan omistajalta.

Tuoksujen myötä taisi muistua yhtäkkiä Sutosen mieleen tämä tapaus.

Oli aika homma riuhtoa vastentahtoinen vetokoira kahvilan kulmalta kotia päin.


Aurikokorva

Kommentit

Suositut tekstit