Syksyn sävel - on arkea elomme tää




Hyvä lukijani. Viime viikot ovat olleet kiireistä syysarkea. Se on tiennyt aikamoista sovittelua perheen, työn ja jatko-opintojen kesken. Vaimolla on meneillään tiukimmat työ- ja opiskeluviikot omien jatko-opintojensa kanssa. Olemme aika väsyneitä, mutta yllättävän kitkatta viikot ovat sujuneet. Olen ollut illat ja viikonloput lasten kanssa täällä kotona ja lasten harrastuksissa. Sosiaalisia suhteita olen hoitanut nyt syksyllä lähnnä facebookin kautta.

Komponointia lastenhuoneessa :)

Aurinkokorvainen Sutonen viime sunnuntaina

Sunnuntaina oli mukava aurinkoinen loppusyksyn päivä pitkine varjoineen. Parasta oli, että koko perhe oli koolla, eikä kenelläkään kiire minnekään. Aamulla suunnistin Sutosen kanssa pitkälle lenkille. Teki hyvää.

Viime viikon perjantaina oli pitkästä aikaa sävellyksen jatko-opiskelijoiden seminaari Sibelius-Akatemiassa. Tapio Tuomela esitteli uusinta sävellystään ja minä puhuin Le Saxophone... -teoksesta.

Meillä on Sibelius-Akatemiassa noin viiden aktiivisesti taiteellisia jatko-opintoja harjoittavan säveltäjän ryhmä. Seminaarit ovat olleet tärkeitä palautteen saamisen paikkoja. On myös helpottavaa huomata, että muutkin painivat monien sävellystyötä koskevien kysymyksien äärellä. On myös kiinnostavaa seurata miten eri tavoin työstämme omia sävellyksiämme.

Olen työstänyt viime viikot kirjallista työtäni eteenpäin. Vaihtelevalla menestyksellä. Sävellysrintamalla tapaan huomenna runoilija Saila Susiluodon, joka kirjoittaa libreton yhteen seuraavista Oopperaa arjessa -projekteista. Täytyy vielä yrittää jäsennellä ajatuksia ennen sitä. Kovin kauaksi minun ei tarvitse matkustaa, sillä Saila perheineen asuu seinänaapurina täällä taiteilijatalossa.

Nämä projektit koetan saada nyt toden teolla vauhtiin. Tämä suunnitteluvaihe muistuttaa palapelin kokoamista - sillä erotuksella, että tässä hommassa palat pitää asetella pääsääntöisesti oikeassa järjestyksessä...

Olen lupautunut myös keskustelemaan huomenna Assi Karttusen jatko-opiskelijaryhmään säveltäjän näkökulmasta teoskäsitykseen. Täytyy toivoa, että pääsen tuonne, sillä syysflunssat kotiutuivat meille ja tytär on parhaillaan kuumeessa.

Lähiaikojen asioita olisi myös saada videotallenne valmiiksi Le Saxophone... -teoksesta. Esittelen sitä joulukuussa Sibelius-Akatemian Aikamme musiikkia luentosarjassa ja Tampereella konservatorion sävellysseminaarissa. Kuva ois kiva.

Pikkuhiljaa olen päässyt irti pitkään riivanneesta syysväsymyksestä. Väsyneenä säveltäminen on viheliäistä. Kun on hiljaa ja yrittää keskittyä niin nukahtamisen riski on iso. En ole uskaltanut pötköttää työhuoneessani, sillä helposti vetäisin unta tuntitolkulla.

Onneksi en ole lapsuuden haaveammatissani, rekkakuskina. Silloin nukahtelu voisi olla hieman kohtalokkaampaa.




Kommentit

Suositut tekstit