TV1 vieraili työhuoneella - Pieni kulttuuripoliittinen pamfletti


Tänään piti olla normisävellyspäivä. Toisin kuitenkin kävi.


Sain nimittäin ensimmäiset vieraat uudelle työhuoneelleni.


Vieraisille saapui YLE TV1:n Strada-ohjelman tekijöitä.


Toimittaja Axa Sorjanen oli lukenut blogitekstini Suomen musiikkielämässä kyräillään – mitä asialle pitäisi tehdä? ja halusi minulta tämän viikon Stradaan kommentteja siitä miksi keskustelu kulttuurin rahoituksesta on niin vaikeaa. Minä uskon, että kyse ei ole pelkästään rahasta (toki on siitäkin) vaan ennakkoluuloista ja kaunaisista asenteista erilaisten ryhmittymien välillä.


Toimittaja Sanna Stellan esitti kiperiä kysymyksiä. Haastattelussa peräänkuulutin avointa keskustelua musiikkikentän rahoituksen tulevaisuudesta, loanheiton lopettamista ja uteliasta asennetta erilaisiin musiikkityyleihin – sekä klassisille muusikoille että rytmimuusikoille. Vain purkamalla älyttömät klikkiytyneet asenteemme voimme yhdessä hahmotella laajennetun rahoitusmallin musiikkikentälle.


Ohjelma tulee ulos TV1:stä perjantaina 30.9. kello 21.30. Kannattaa katsoa.


***


Haastattelun jälkeen jäin pohtimaan mikä ihme saa meidät kulttuurialan ihmiset käyttäytymään niin usein pikkulasten tavoin. Yhdessä järkevästi toimien saisimme aikaan enemmän.


Tämän pohdinnan tuloksena laadin seuraavan kirjoituksen:



Pasin pieni kulttuuripoliittinen pamfletti



Suomen kulttuurielämässä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana upea kansainvälinen läpimurto – muun muassa musiikissa, kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja elokuvassa. Meidän kulttuurintekijöiden on helppo vedota päättäjiin ja kansalaisiin, että pienikin lisäpanostus kulttuuriin – tulee veronmaksajille moninkertaisesti takaisin, sekä hyvinvointina että taloudellisesti.


Tämän asian pitäisi mielestäni olla itsestäänselvyys kaikille.


Mutta, koska kyynikot, talousihmiset ja byrokraatit haluavat lukuja väitteiden tueksi, niin esitän seuraavassa niitä:



Kulttuurin vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin


Boinkum Benson tutki Uumajan yliopistossa vuonna 2001 julkaistussa väitöskirjassaan kulttuurin vaikutusta hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli poikkeuksellisen laaja otanta; 12 000 henkilön tiedot 30 vuoden ajalta. Henkilöiden ikäjakauma oli 16 – 74 vuotta. Lisäksi aineistona oli kliininen tutkimus.


Tutkimuksessa oli vakioitu muut elinikään ja terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten ikä sukupuoli, tupakointi, koulutustaso, pitkäaikaissairaudet, liikunnan harrastaminen, tulotaso ja sosiaalinen verkosto.


Tulos oli hätkähdyttävä. Ihmisillä, jotka eivät käyttäneet kulttuuripalveluja todettiin 57 % suurempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin niillä, jotka harrastivat kulttuuria.


Tämä tarkoittaa, että kulttuuria harrastamattomilla on suurempi mahdollisuus ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijoilla.


Tutkimuksessa todetaan, että siinä missä liikunta vähentää sydän- ja verisuonitauteja, kulttuuri alentaa verenpainetta ja stressihormonien tasoa.


Tämä kulttuurin ja hyvinvoinnin suhdetta käsittelevä tutkimus ei suinkaan ole ainoa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia.



Kulttuurin vaikutus talouteen


Maailmanlaajuisesti luovan alan tuotteiden ja palveluiden kansainvälinen kauppa kasvoi vuosittain 8,7 % vuosien 2000–2005 välillä.


Vuosien 1999–2003 välillä talouskasvu oli kulttuurialoilla 12,3 % nopeampaa kuin EU-maiden talouden keskimääräinen kasvu.


Suomessa Tilastokeskuksen mukaan kulttuurin toimialojen arvonlisäys kasvoi 3 miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon vuosien 1995–2005 välillä.


Pelkästään Suomen musiikin ns. vapaan kentän konserttitoiminnan (sisältää klassisen musiikin ja rytmimusiikin) liikevaihto oli viimeisimmässä tutkimuksessa noin 148 miljoonaa euroa, josta vain 11 prosenttia oli julkista rahaa, pääosin kuntien myöntämiä pieniä avustuksia. Vapaa kenttä työllistää päätoimisesti noin 6000 henkilöä, sivutoimisia on saman verran. Pienellä lisäpanostuksella saataisiin luotua huomattava määrä työpaikkoja lisää.


Haluaisin vielä erityisesti mainita, että kulttuuritapahtumat ovat taloudellinen piristysruiske tapahtumapaikan läheisyydessä oleville yrittäjille, muun muassa ravintoloille, kaupoille, hotelleille ja kuljetusalalle.


Kulttuurilla voi tehdä helposti positiivista aluepolitiikkaa: esimerkkeinä Ilosaari-rock (Joensuu), Kuhmon kamarimusiikki, Savonlinnan oopperajuhlat, Seinäjoen tangomarkkinat, Viitasaaren Musiikin Aika ja Ylläs soikoon!


Kulttuuri huokuu ympärilleen sekä henkistä että taloudellista hyvää.



Kulttuuri on kestävän kehityksen ala


Valtaosa kulttuurista on immateriaalia. Muun muassa musiikin sävellys-, harjoittelu, -esitys ja tuotantoprosessi tuottavat minimaalisen hiilijalanjäljen verrattuna moneen muuhun taloudenalaan. Myös siksi kulttuurialalle kannattaa luoda työpaikkoja.



Haasteita


1. Kulttuurialojen klikit on purettava. Avoin ja yhteinen keskustelu on ainoa tapa edetä.


2. Kulttuurin monimuotoisuus on turvattava. Tarvitsemme resursseja lisää sekä vapaalle kentälle että valtionavusteisiin insituutioihin.


3. Kulttuuritarjontaa on lisättävä. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy, mutta työelämä haasteellistuu. Työperäinen stressi on vakava haitta kansanterveydelle. Samaan aikaan suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan yhä enemmän liikunta- ja kulttuuripalveluja saadaksemme pysymään ihmiset kunnossa.


4. Kulttuurialan toiminnan kansainvälistymistä täytyy tukea (tässä muusikot näyttävät hyvää esimerkkiä ja voisivat tukea muita kulttuurinaloja).


5. Vaikka nykyään kaikki halutaan mitata rahassa, niin muistetaan, että kulttuuri ei ole eines, jota voi suoltaa tehtaissa konemaisesti. Taidetta tarvitaan myös taiteen vuoksi.


6. Kulttuuritalouden mekanismien ymmärtäminen: Kulttuuri ei tuota välttämättä näennäisesti samantien yhteiskunnalle mitään. Esimerkiksi taidemusiikin kustantamisessa kvartaalilla tarkoitetaan pääasiassa neljännesvuosisataa. Kulttuuritalouden pitkät – jopa vuosisatoja kestävät syklit pitäisi kuitenkin nähdä vahvuutena. Ne tuovat yhteiskuntaan pitkää ja (hitaasti, mutta varmasti) levenevää leipää. Kulttuuri on vakaa talouden ala. Kulttuuria tarvitaan aina.


7. Päättäjien täytyy ymmärtää, että kulttuuritalouden pitkistä ja monimutkaisista mekanismeista johtuen kulttuuria on tuettava sen syntyhetkillä. Silloin se ei tule toimeen omillaan. Kulttuuri maksaa ”lainansa” takaisin pitkällä aikavälillä luoden ympärilleen hyvinvointia, työpaikkoja (myös välillisesti) ja eettistä talouskasvua.

Kommentit

  1. Erinomainen lista, Pasi! Olet sinä aika fiksu, ainakin noin niin kuin yläsavolaiseksi. :S

    VastaaPoista
  2. Kiitos OT, se on hyvä, että yläsavolaisuudesta saa vähän tasoitusta... :D

    VastaaPoista
  3. Hienoa Pasi;

    Itse käyn alentamassa stressihormonitasoani ja hoidattamassa verenpainettani aina kun vain mahdollista - viimeksi viime perjantaina Stoassa kahden upean nykytanssiesityksen voimin. Hyvä että teitä kulttuurin puolestapuhujia on olemassa. Tämän nykymenon keskellä, jossa kaikki mitataan talouskasvun tunnusluvuilla tarvitaan maltillisia, mutta kuitenkin tarpeeksi rohkeita ja äänekkäitä ihmisiä tuomaan esille uusia näkökulmia kulttuurin merkityksestä yhteiskunnassamme - kuten pamflettisi ansiokkaasti juuri tekikin!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Heidi kommentistasi ja kannustuksestasi. Eihän sitä tiedä vaikka tulevaisuudessa lääkäri määräisi stressin hoitoon vaikkapa seuraavanlaisen reseptin:

    "2h teatteria kahdesti kuussa, viikottain käynti taidegalleriassa. Annoksen saa ylittää."

    VastaaPoista
  5. Tuo resepti olisi kovin toivottava.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit