Kevätkiireitä

Työpöydälläni on parhaillaan jatko-opintoihini liittyvä "Le saxophone..." -niminen sävellys, joka kantaa alaotsikkoa "Oopperaa arjessa I". Kokoonpano on seuraava: bassosaksofoni, kamarikuoro ja lyömäsoittaja.

Tämän kappaleen sävellystyö on ollut minulle poikkeuksellisen pitkä ja opintäyteinen taival. Syy tähän on teoksen - miten sen nyt sanoisi - erikoisessa perusvirityksessä, mutta myös isossa tyylillisessä murroskaudessa, joka alkoi esikoisoopperani Helsinkiin sävellystyön jälkeen vuonna 2005. Helsinkiin -oopperassa oli kuuluvissa eräänlaisen "vanhan liiton" modernistin sävelkieli.

Tämän teoksen lähtökohta on aivan toisaalla. Keskiössä on arkiäänien hyödyntäminen musiikissa - ei ääninauhan avulla - vaan viemällä esitys keskelle arkea. Tämä vaikuttaa musiikin sointikuvaan ratkaisevasti. Hallitsevana musiikillisena materiaalina on erilaiset hälyt ja liukumat sävelten ja hälyjen välillä.

Kuulostaa oudolta? Todennäköisesti.

Teoksesta:

Le Saxophone... on alun perin kuvataiteesta teatteriin ja performanssiin kehittyneen site-spesific art -perinteen musiikillinen sovellus. Teoksen esityspaikka on äänierityinen tila. Äänierityisellä tilalla tarkoitetaan paikkaa tai paikkoja, joilla on oma erityinen ääni-identiteetti. Tällainen on esimerkiksi kauppakeskuksien tai metroaseman äänimaisema. Keskeistä äänierityisessä tilassa on se, että tilassa toistuu jollakin tavalla paikalle ominaisia, erityisiä, ääniä tai äänimaisemia.

Arkisesti, erilaisiin ihmistyyppeihin puetut kuoron laulajat tulevat esitystilaan eri sisäänkäynneistä. Osa esiintyjien asuista on "soivia", toisin sanoen niissä on äänekkäitä materiaaleja, mm. erilaisia kengänpohjan materiaaleja, äänekkäitä kankaita, ketjuja, laukkuja, koruja jne.


------

Le Saxophone... / Oopperaa arjessa I

Musiikki: Pasi Lyytikäinen
Teksti: Hector Berlioz, artikkeli Journal des Débats -lehdessä, 21.4.1849
Kantaesitys: 1.8.2011 Kampin kauppakeskus, Helsinki.
Kapellimestari: Nils Schweckendiek
Ohjaus: Minna Vainikainen
Puvustus ja lavastus: Johanna Oksanen-Lyytikäinen
Bassosaksofoni: Olli-Pekka Tuomisalo
Kuoro: Helsingin kamarikuoro
Lyömäsoittaja: Aki Virtanen

Le saxophone […] son principal mérite, selon moi, est dans la beauté variée de son accent, tantot grave et calme, tantot passioné, rêveur ou mélancolique, ou vague comme l'écho affaibli d'un écho, comme les plaintes indistincts de la brise dans les bois et, mieux encore, comme les vibrations mystérieuses d'une cloche, longtemps après qu'elle a été frappée. Aucun autre instrument de musique existant, à moi connu, ne possède cette curieuse sonorité, placée sur la limite du silence.

Saksofoni [...] sen merkittävin ansio, minun mielestäni, on sen soinnin moninaisessa kauneudessa - soinnissa, joka on vuoroin matala ja hillitty, vuoroin intohimoinen, unelmoiva tai surumielinen, tai joka aaltoilee kuin toistojensa heikentämä kaiku, kuin metsätuulen utuinen huokailu ja, vielä parempaa, kuin jo aikaa sitten soitetun kirkonkellon salaperäiset värähtelyt. Mikään muu olemassa oleva soitin ei, minun tuntemani mukaan, omaa tätä erikoista, hiljaisuuden rajalle sijoittuvaa sointia. (käännös: Rebekka Angervo)




Kommentit

  1. Oopperaa arjessa -produktiolla on muuten oma bloginsa, joka löytyy osoitteesta:

    http://oopperaaarjessa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Hei, missään ei mainita mihin aikaan kantaesitys maanantaina esitetään

    VastaaPoista
  3. Kantaesitys on siis ensi maanantaina 1.8.2011 kello 13.30. Julkinen kenraaliharjoitus on kello 12.30 ja toinen esitys kello 14.40

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit