Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

Siihen aikaan, kun isosetä luodin otti – vuosi 1918 ja eräs sovinnon symboli

Hyvä lukijani,

pohdin pitkään tämän blogitekstin julkaisua, mutta jotenkin koin aihepiirin tärkeäksi. Se sivuaa vuoden 1918 tapahtumia, mutta oikeastaan blogitekstin keskiössä on sovinnon teema.

Minulla on ollut tänä kesänä sävellystyön ohessa pari erityistä reissua.
Ortodoksinen kirkko kanonisoi, eli liitti pyhien joukkoon, ensimmäistä kertaa kaksi itsenäisessä Suomessa elänyttä ja vaikuttanutta ihmistä: Skeemaigumeni Johanneksen eli pyhittäjä Johannes Valamolaisen (1873–1958) ja uskonnonopettaja Johannes Karhapään eli marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen (1884–1918). Tänään Hesarissa oli aiheesta juttu, joka löytyy täältä.
Sattuman oikusta tai johdatuksesta, miten sen nyt kukin haluaa tulkita, sain osallistua molempien pyhien kanonisointijuhlaan Heinäveden Valamossa ja Pohjois-Karjalassa.
Johannes Valamolainen on ollut minulle, kuten myös tuhansille muille ihmisille, tärkeä säilyneen kirjeenvaihtonsa vuoksi. Elämänsä luostarikilvoitukselle omistanut, kouluja käymätön …

Viimeisimmät blogitekstit

Kulttuuri, osa hyvän elämän välttämättömyyttä — Säveltäjä Pasi Lyytikäisen juhlapuhe 23.2.2019 Savolaisen Osakunnan 114-vuotisillallisella

Freelancerin palkkapäivä — "Oho, me unohdettiin maksaa"

Kymmenen setämiehen ohjetta musiikinopiskelijoille

Arvo ja hinta